Artikkelisarja: Kuntauudistus – avoin tie parempiin palveluihin
Kirjoittaja: Ilkka Lehtinen
Tuttu lausahdus. Monopoli-pelin direktiivi, joka usein aiheuttaa ongelmia, kun lähtöruudun virvoittava kassaruiske jää puuttumaan.
Monopoli. Kauhistuttava sana, josta tulee mieleen vain tuo vanhaa maailmaa kuvaava lautapeli, jossa voittaja saa kaiken – monopolin. Jo pelin idea siitä, että omistamalla koko korttelin saa kiristettyä vuokrat korkeammalle ja tappaa lypsävät lehmät ei kuvasta tätä päivää – eihän? Ei nykyaikana kukaan niin lyhytnäköisesti toimisi. Ei toki, nykyään osataan tehotuotanto ja tiedetään miten lehmät tulee aidata ja laiduntaa jotta tuotanto on tehokkainta…mutta kenen kannalta?
Eräs julkisorganisaatio on maksanut yli 1000 euroa toimittajayhtiölleen kesäapulaisen tunnin työajasta tietojärjestelmässä olevien lomakkeiden sanamuotojen muutoksesta. Kellään muulla ei ole pääsyä järjestelmään ja siksi asiakasparka ei voi kuin tyytyä vaadittuun hintaan, vaihtoehtoja ei ole. Tätä ei tänä päivänä saa kutsua monopoliksi – paremmat ja piireihin soveltuvat termit ovat system update ja vendor lock-in.
Karmeaa, mutta totta. Kylällä kerrotaan, että julkishallinnossa otetaan nöyrästi vastaan tällaiset tilanteet ja varotaan ”suututtamasta” toimittajaa. Ne voi suuttua ja lakata toimittamasta ja mitä me sitten tehdään? Ei meillä ole muita vaihtoehtoja kuin maksaa se mitä kehdataan pyytää. Ja nehän kehtaa…
Kuntaliitoksien ympärillä on käynyt kova keskustelu koko kuluneen hallituskauden ajan. Julkisuudessa käyty keskustelu on poliittisesti hyvinkin kiihkeää ja velloo monella tasolla. En ota kantaa siihen mikä liitos tulisi tehdä, millä tavoin tai miksi. Sen sijaan yhteisömme keskuudessa on noussut tarve kohottaa tietoisuutta päätöksiin liittyvistä tietotekniikkaan ja operatiivisiin järjestelmiin kohdistuvista riskeistä ja mahdollisuuksista.
Viime päivinä on keskustelu paljon ja värikkäästi terveydenhuollon järjestelmien uudistustarpeesta. Tarve on ilmiselvä. Tutkittaessa on todettu, että uudistaminen tulee olemaan erittäin vaikeaa johtuen hajanaisista ja erilaisista järjestelmistä, joita meillä on käytössä. Parhaissa tapauksissa yhden sairaalan sisällä on useita eri järjestelmiä osastosta riippuen. Tämä tilanne ei ole kenenkään vika, vaan se on kehityksen ja vallineen hallintamallin aikaansaannos. Monta johtajaa, monta järjestelmää.
Mutta 1,8 miljardin hintalappu herättääkin kysymyksen?
Jos kerran Viron malli ei meille kelpaa ”Viron järjestelmien ollessa niin erilaiset”, niin en ole saanut sellaista käsitystä, että amerikkalainen terveydenhuolto vastaisi hallintamalliltaan suomalaista sen paremmin. Päinvastoin. Eikös ne juuri ole lähempänä Viron vakuutusyhtiömallia kuin meidän julkisrahoitteista systeemiä?
Tähän kansa vaati kaduilla vastausta. Mikä maksaa ja mistä maksetaan?
Avoimien järjestelmien käyttäminen on yleistynyt viime aikoina merkittävästi. Maastamme on lähtöisin kaksi huikeaa kansainvälistä menestystarinaa, Linux-käyttöjärjestelmä ja MySQL-tietokanta. Meillä on huipputasoista osaamista eri tietotekniikan osaamisalueille. Pelkästään Nokian suunnan muutokset vapauttavat meille sellaista voimaa, että tuo 1,8 miljardia voitaisiin jättää virkistämään kotimaista kysyntää työllistämällä kotimaisia osaajia.
Ja 1,8 miljardia on kuin pääsylippu tanssiravintolaan – todellinen hintalappuhan tulee olemaan lähempänä 5 miljardia, jos vanhat suhteet paikkansa pitää. Ja operatiivisen katteen kerää? Aivan oikein – ulkomaalainen pörssiyhtiö!
Linjanvetoihin tarvitaan moniarvoisempaa keskustelua. Politiikkaa. Yhteisten asioiden hoitamista.
Jos haluamme luoda maahamme moniarvoista ja kehittyvää IT-teollisuutta on suurimman yksittäisen asiakassektorimme oltava siinä aktiivisena toimijana. Julkishallinnon hankinnat muodostavat yli 40% maamme ICT-markkinasta. Tätä merkittävää osuutta ei tulisi tutkia vain hetkellisenä hankintamenona vaan yhteiskunnallisena investointina. Oikein käytettynä se synnyttää ja ylläpitää kotimaista toimittajaverkostoa, avointa kilpailua sekä kansainvälistä kysyntää.
Aivan kuten Nokian toimitusjohtaja totesi tehdessään strategiset ratkaisunsa tulevaisuuden käyttöjärjestelmistä yhtiön laitteissa. Nokian tulee erottautua massasta ja tarjota kuluttajille jotain uutta ja ennen kokematonta.
Sama ajatus voisi toimia meidän pienissä ympyröissä kansallisella tasollakin. Erottaudutaan massasta ja tarjotaan teollisuudellemme avoimen kilpailun mahdollistava alusta uusille ohjelmisto- ja palveluinnovaatioille. Luodaan jotain uutta ja ennen kokematonta yhteiskunnallisten IT-palveluiden saralla.
Pääministeri totesi linjapuheessaan puolueensa vuosikokouksessa, että nyt ei tule katsella taaksepäin ja voivotella, vaan meidän tulee katsoa tulevaisuuteen ja ruveta tekemään asioita tulevaisuuteen.
Ratkaisun ostamisen sijaan investoidaan tulevaisuuteen.
Kuntauudistukset tulevat olemaan monen palvelusektorin järjestelmien kannalta samanlainen uudistumisen paikka kuin terveydenhuollon järjestelmissä todettu tarve. Nurkkakuntaiselle ajattelulle ei ole yksinkertaisesti varaa. Palvelujärjestelmät tulee uudistaa ja niille tulee varata sellainen aika ja mahdollisuus, että se on realistista. Kaikkia järjestelmiä ei ole pakko ostaa valmiina vaan jotkut kannattaa tehdä itse. Vaikkakin se lyhyellä, 5-10 vuoden aikataululla, näyttäisi hieman kalliimmalta kuin ostettu järjestelmä.
Julkiset IT-järjestelmät ovat kuin tieverkkomme, ne tulee rakentaa ja niitä tulee vaalia. Oikein toteutettuna ja ylläpidettyinä ne luovat kansallista hyvinvointia ja palvelevat meitä kauan ja moniarvoisesti.
On realistista ajatella, että jos hankimme 1,8 miljardin koko maan kattavan järjestelmän terveydenhuollolle, sitä ei vaihdeta toiseen ihan helpolla. Suljettu, immateriaalioikeuksiltaan rajoitettu lisenssimalli jättää toimittajayhtiölle (tai yhtiöille) avoimen mahdollisuuden päättää kuinka paljon suomalaisen kuuluu maksaa veroja, jotta terveydenhuoltojärjetelmämme toimii. Itselläni ei ole kova luotto ulkomaisen pörssiyhtiön eettisiin arvoihin tässä tapauksessa.
Järjestelmien uudistusta ei kannata kiireellä pilata. Koitetaan välttää vankila eli vendor-lock-in ja luodaan järjestelmistä uudet ja avoimet. Rohkeasti lähtöruudun kautta.
Toivon että nämä saateajatukset herättävät mielenkiintoa artikkeleitamme kohtaan kunnallisvaaliehdokkaissamme sekä kaikissa asiasta kiinnostuneissa. Osallistukaa ja osallistakaa.
Avainlippu kunniaan, suosi suomalaista.
Ilkka Lehtinen
Ilkka on työskennellyt yli 20 vuotta IT-teollisuudessa eri tehtävissä. Julkishallinnossa pitkä virkaura siivitti ohjelmistoyrittäjyyteen, joka 2000-luvun taitteessa muuttui pörssiyrityksen johtotehtäviin ja ulkomaan kokemuksiin. Viimeisin tehtävä kotimaassa ennen COSS ry:tä oli keskisuuren internet-palvelutarjoajan toimitusjohtajana. Nykyään hän toimii COSS ry:n toiminnanjohtajana. Avoimen lähdekoodin tutkiminen ja hyötykäyttö on leimannut Ilkan asiakaskeskeistä työuraa lähes 15 vuotta.
Kaikki kuntauudistusartikkelisarjan kirjoitukset