Helsingin yliopistossa juhlistetaan tänä vuonna 25 vuotta täyttävää Linux-käyttöjärjestelmää juhlaseminaarilla. Linux on Linus Torvaldsin koodista alkanut menestystarina, mutta onko Suomessa osattu ottaa kaikki irti kotimaisesta käyttöjärjestelmästä? Linux-osaajista on työmarkkinoilla huutava pula.
Tavallinen tietokoneenkäyttäjä mieltää Linuxin ultimaattisten nörttien märäksi uneksi ja käyttöjärjestelmä on monen mielestä yhtä kuin mustalla koodintäyttämällä ruudulla vilkkuva valkoinen kursori. Totta onkin, että Linux-järjestelmät ja muut avoimet ohjelmistot saattavat hävitä design-kisassa markettiläppäreiden työpöytänäkymille ja mainostoimistojen Mac-ikoneille. Linux ei kuitenkaan ole pelkkää pintaa: järjestelmä on käytössä kaikkialla.
Linux on maailman ylivoimaisesti yleisin käyttöjärjestelmä
Joka puolelta löytyy Linux-pohjaisia laitteita avaruusaluksista kodin älytelevisioihin. Linux majailee Android-puhelimissa miljoonien ihmisten taskuissa ja IoT-ilmiön myötä Linux-laitteiden määrä kasvaa käsittämättömiin lukemiin. Ainoastaan Microsoftin ja Applen myymissä laitteissa ei ole Linuxia, mutta Microsoftkin myy pilvipalveluissaan Linux-pohjaisia ratkaisuja. Sellaisetkin pienet puuhastelijat kuin Google, Facebook, Amazon, Wikipedia ja vaikkapa Uber ovat pystyttäneet liiketoimintansa Linuxin päälle. Myös suomalaisten pelitalomenetysten virtuaalimaailmat elävät Linux-palvelinten varassa.
Sekä Suomessa että maailmalla on huutava pula Linux-osaajista. Mutta mistä näitä osaajia tulee lisää? Ainakaan Suomen yliopistot eivät ole tarttuneet tilaisuuteen, ei edes Torvaldsin alma mater Helsingin yliopisto. Yliopistoissa opetetaan kyllä ohjelmointia, mutta systemaattinen Linuxin ja muiden avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kouluttaminen ja hyödyntäminen puuttuu täysin. Käytännössä työmarkkinoilla olevat Linux-osaajat ovat itseoppineita.
Kaikkia maailman Linuxeja varten tarvitaan päteviä suunnittelijoita, kehittäjiä ja ylläpitäjiä. Kehittäessään Linux-pohjaisia laitteita Nokia työllisti yli 2000 osaajaa kunnes Microsoftin mies mullisti talon. Näiden osaajien perässä muun muassa Intel, Samsung ja Huawei perustivat tutkimuskeskukset Suomeen. Sekä kotimaisten että ulkomaisten yritysten Linux-osaajapula on kova. Pätevät ammattilaiset voivat valita työpaikkansa ja sanella palkkansa.
Linux-koulutuksesta apua työvoimapulaan
Voisi kuvitella, että Suomessa heiluteltaisiin ylpeänä Linux-lippua ja koulutettaisiin avoimen lähdekoodin huippuosaajia, kehitettäisiin järjestelmää edelleen ja tahkottaisiin taidolla taaloja. Avoimuuden osaajille on kysyntää niin kansainvälisissä korporaatioissa kuin pienemmissä yrityksissä. Tamperelaisella avoimeen lähdekoodiin erikoistuneella ohjelmistoyritys Seravolla olisi resursseja palkata vaikka viisi uutta Linux-osaajaa palvelinten ja tietojärjestelmien ylläpidon tehtäviin, mutta rekrytointi on vaikeaa.
– Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja on käytössä kaikissa yrityksissä Suomessa. Laajuus vain vaihtelee, osalla se on pääroolissa ja osalla sivuroolissa. Töitä Linux-järjestelmien ylläpitämiseksi on niin paljon kun ehtii tehdä. Yrityksemme kasvu kuitenkin junnaa, koska osaajia ei löydy tai palkkatoivomus kohoaa kuuteen tonniin, kertoo Seravo Oy:n toimitusjohtaja ja avoimen koodin lähettiläs Otto Kekäläinen.
Jotta Suomi saisi vahvemman IT-sektorin ja paremmin toimivat tietojärjestelmät kaikkien yritysten käyttöön, tarvitaan kipeästi lisää Linux-osaajia. Tällä hetkellä huiput ovat pitkälti itseoppineita, ja sopivan osaamisen vaikkapa Nokian leivissä keränneet viedään käsistä. Korkeakouluissa kannattaisikin lisätä kurssivalikoimaan avoimen lähdekoodin erityistaitoja ja kannustaa opiskelijoita tähtäämään it-alalla kohti Linuxin ydintä.
Teksti:
Sanna Saarikangas
Seravo Oy
@ssaarikangas