Rinnakkaislääkkeissä on sama teho kuin alkuperäisissä lääkkeissä ja apteekilla on velvollisuus tarjota edullisempaa rinnakkaislääkettä asiakkaalle. Miksi rinnakkaislääkkeet ovat sitten edullisempia? Vastaus on kilpailu.
Uusille lääkkeille on kehitysinvestointien takia perusteltua mahdollistaa patenttisuoja. Patenttisuojan päätyttyä alkuperäislääkkeiden rinnalle on mahdollista tehdä biologisesti samanarvoisia valmisteita eli rinnakkaislääkkeitä. Tämä avoimuus tarkoittaa kilpailua, mikä johtaa halvempaan hintaan.
Ohjelmistojen kehitys ei vaadi samanlaista investointia kuin lääkkeiden kehitys. Ohjelmistoja suojaakin vain tekijänoikeus. Suljettu kehitystyö on yleensä yhden tahon tekemää ja lisenssimaksuja perustellaan kehitystyön kuolettamisella. Koodia varjellaan viimeiseen asti ja resursseja käytetään siihen, etteivät ulkopuoliset pääse käsiksi koodin rakenteeseen.
Avoimen lähdekoodin periaate on, että kehitystyö ja työkalut ovat avoimia, parhaassa tapauksessa julkisia. Samojen vaikuttavien aineisosien, eli tässä tapauksessa koodin, pohjalle saa vapaasti kehittää uutta ja koodia saa vapaasti kierrättää. Avoimen lähdekoodin ohjelmia voidaankin pitää jatkuvasti tarpeiden mukaan kehittyvänä prosessina. Kehityksen takana on suuri yhteisö, eivätkä kehityskustannukset jää yhden toimijan vastuulle.
Avoimen lähdekoodin ympärillä törmätään yhä myytteihin muun muassa tietoturvallisuudesta ja hankintojen laillisuudesta. Myös rinnakkaislääkkeillä oli omat vaikeutensa. Ne tuomittiin kopioiksi ja turvattomiksi. Lainsäädännön muuttumisen jälkeen aika on kuitenkin murtanut nuo myytit ja samoin on käymässä avoimen lähdekoodin kanssa.
Suomessa reseptilääkkeitä sai lain mukaan alkaa vaihtaa rinnakkaislääkkeisiin vuonna 2003, jolloin asiakkaat pääsivät nauttimaan lääkkeiden halvemmista hinnoista. Ohjelmistoalalla ollaan kilpailuttamisen lainsäädännössä monessa suhteessa vielä 90-luvun puolella. Kokonaistaloudellisesti edullisinta vaihtoehtoa on näin ollen erittäin hankala hahmottaa, eikä halvin hankintahinta takaa vielä mitään.
Italia toimii suunnannäyttäjänä julkisen sektorin ohjelmistohankinnoissa. Alkuvuodesta 2014 julkaistu ohjeistus velvoittaa kaikkia valtion organisaatioita suosimaan avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Suomessakin olemme vähitellen alkaneet ymmärtää avoimen lähdekoodin tarjoamia merkittäviä hyötyjä ja säästöjä julkisessa hallinnossa.
Ohjelmistohankintoihin tulisi soveltaa rinnakkaislääkkeistä tuttua periaatetta: hankittaessa tulisi aina selvittää löytyykö avoimen lähdekoodin vaihtoehtoa ja mikäli löytyy, niin edullisempi tulee hankkia. Avoimen lähdekoodin ratkaisuissa voi nauttia suuren yhteisön kehittämien ominaisuuksien hyödyistä, mutta myös soveltaa niitä eteenpäin tarvelähtöisesti. Avoimen lähdekoodin käyttöä ei myöskään rajoiteta, joten toimittajan vaihto tai laajentaminen esimerkiksi ulkopuolisiin ohjelmiin integroimalla ei ole mahdotonta.
Olisiko avoimen lähdekoodin käyttöönotosta julkisella sektorilla syytä tehdä lakialoite? Ota kantaa Twitterissä @arcusys.
.
Janne Hietala, CCO, Arcusys Oy
Martin von Willebrand, puheenjohtaja, COSS ry ja osakas, Asianajotoimisto HH Partners Oy
.
Lähteet:
Coss 24.1.2014 – Italiassa merkittävä askel avoimuuteen
Tieke – Suomi avoimen lähdekoodin piilaaksoksi – tekemistä vaille valmis!
Tivi 23.1.2014 – Italia kehottaa avoimeen koodiin julkisella sektorilla
Von Willebrand, Martin – 10 myyttiä avoimen lähdekoodin juridiikasta ja riskeistä