Harmaan arjen keskellä ja toukokuisessa loskassa tarpoessa tulee itse kullekin mieleen, että kaipaisi jotain piristystä värittämään arkea ja viemään ajatukset hetkeksi muualle. Samaa miettii moni ikäihminen kotonaan tai palvelukodissa, kuten keväällä tehdyn Luotain-tutkimuksenkin alustavat tulokset antavat ymmärtää. Luotain-tutkimuksen suoritti arkkitehti Eevamaria Juuti osana DOB-hankkeen Hyvä pitkä elämä -työpakettia. Tutkimuksessa selvitettiin palvelukotiympäristössä asuvien yhdeksäntoista ikäihmisen toiveita, haaveita ja mahdollisia ongelmia jokapäiväisen elämän muutoksissa. Yhtenä asiana nousivat esiin musiikkiesitykset ja erilaiset tapahtumat, joita toivottiin lisää. Samalla myös oivallettiin, että arkea ei niinkään haluttu muuttaa, mutta siihen haluttiin välillä vähän piristystä; elämyksiä.
Toinen oivallus oli se, että luonto ja eläimet ovat monille tärkeä asia läpi elämän ja muistot luonnossa liikkumisesta voivat olla vielä vanhempanakin mukana muistoissa. Monet ikäihmiset myös seuraavat eläimiä mm. lintuja, joita voi tarkkailla vaikka oman ikkunan kautta. Joissain ikäihmisten yhteisöissä saadaan elämyksiä myös kaverikoirien seurasta tai jopa islannin ponin vierailusta. Kun kyky liikkua luonnossa heikentyy tai allergiat estävät eläinten lähelle pääsemisen, voi ”luontoon” päästä vaikka virtuaalisesti kokemalla ja eläinkontaktia voi tarjota robotiikka, vaikka terapeuttisen hyljerobotin avulla.
Nykyään elämysten tarjonta ja saatavuus on erilainen ja monilta osin parempi kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Virtuaalitodellisuus ja elokuvien sekä musiikin helppo saatavuus tuovat viihteen ja pelikokemukset helposti kenen tahansa lähelle. Lapin AMK:ssa kehitetään virtuaalista metsää, jonne voisi paikkatietoon perustuen luoda vaikka lapsuudesta tutun metsämaiseman, jossa voisi kulkea ja katsella tuttuja seutuja (video). Mutta tietävätkö ikäihmiset näistä mahdollisuuksista ja uusista välineistä? Ja vielä tärkeämpää, haluavatko he käyttää näitä uusia välineitä ja keinoja saadakseen elämyksiä? Olisiko markkinoilla tilausta sellaisille datan ja digitalisaation parissa toimijoille, jotka toisivat paremmin esille kaikkia niitä mahdollisuuksia ja palveluita, joita ikäihmisetkään eivät vielä tiedä haluavansa ja tarvitsevansa?
Tulevaisuuden ja nykyhetken vanhuus voisi olla sellaista, joka antaa mahdollisuuden kokea uusia asioita sen sijaan, että se rajoittaisi elämän neljän seinän sisälle. Viikon elämysanti ei saa olla pelkästään siinä, että hoitaja käy tarkistamassa ettei ikäihminen ole vielä poistunut keskuudestamme. Taloudellisesta köyhyydestä kärsivän on mahdollista saada toimeentulotukea, mutta mitä tukea valtio tarjoaa mielen köyhyydestä kärsiville ja elämyksiä janoaville?
Kulttuurisetelillä voi päästä museoon, jos pystyy vielä itse liikkumaan tai saa apua sinne pääsemiseen ja liikkumiseen. Pitäisikö kulttuurin sijaan puhua elämyksistä ja laajentaa sitä kirjoa, mihin seteliä voidaan käyttää? Jospa palveluita saisikin kotiin toimitettuna kulttuurisetelillä kuitattuna, jolloin kohteena voisi olla esimerkiksi virtuaalivierailu Pariisin Louvreen kotikaupungin museon sijaan.
Teksti: DI Erik Kankaala, Oulun yliopisto
Datasta oivalluksia ja bisnestä -hanke on osa 6Aika-ohjelmaa ja se liittyy Avoin data ja avoimet rajapinnat -kärkihankkeeseen. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta, Liikenne- ja viestintäministeriöltä, Tredea Oy:ltä ja Hartela Pohjois-Suomi Oy:ltä. Lue lisää hankkeesta.