Pyöräni kiitää keskellä kerrostaloja pimeässä illassa. Katuvalaisimet tunnistavat liikkeeni ja syttyvät vasta kun tulen kohdalle. Tiedän, että samat valaisinten sensorit mittaavat myös alueen ilmanlaatua ja melutasoja, sillä pääsen selaamaan tietoja puhelimeni sovelluksesta. Kotiovella napsautan valaistuksen urheilun jälkeiseen tilaan. Pehmeä valaistus mukautuu laskemaan endorfiinitasojani nukkumiseen sopivaksi.
Jos kehityksen etunenässä kulkevia on uskominen, tulevien vuosikymmenten asuinalueilla data ja sitä keräävät sensorit ovat lähes yhtä tärkeitä rakennusosia kuin seinät ja katotkin. Alueelta ja sen asukkaista kerättävä tieto helpottaa arkea ja tekee asuinympäristöstä viihtyisämmän, turvallisemman ja terveellisemmän.
Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Sensorit seuraavat niin energiankulutusta kuin pihan roska-astioiden täyttymistäkin. Ne hälyttävät hyvissä ajoin jos vesiputket vuotavat tai muistuttavat puhelinsovelluksen kautta jääkaapin ruokien parasta ennen -päivämääristä ja auttavat vähentämään ruokahävikkiä. Ne tarkkailevat terveydentilaa ja hälyttävät lenkille kun sohvalla on kulunut liian kauan aikaa tai kun naapuri tarvitsee liikuntakaveria.
Tulevaisuus on jo täällä ja älykaupunkeja ja -kaupunginosia rakennetaan parhaillaan. Muun muassa Oulun Karjasillalle, uuteen käyttöön saneerattavan koulurakennuksen ympärille nousee seuraavien vuosien aikana noin 800 asukkaan asuinkortteli, jossa tavoitteena on testata uusia asumisen ja palveluiden ratkaisuja ja hioa niitä yhdessä asukkaiden kanssa. Kahden kilometrin päässä keskustasta sijaitsevalla Karjasillan Verstaalla keskeisenä tavoitteena on muun muassa lähiliikuntamahdollisuuksien kehittäminen.
Dataa oman käden kautta
Edellytyksenä uusille palveluille on yhä tehokkaampi ja järjestelmällisempi datan kerääminen ja jakaminen. Monia mietityttää jo nyt, mitä kaikkea tietoa keskustelupalstat, hakukoneet, tietokannat ja etukorttien asiakasjärjestelmät keräävätkään. Minne kaikkialle oma arki tallentuu ja voiko sitä hallita enää itse?
Datarintamalla vastausta on haettu MyData-konseptista. MyData eli suomennettuna omadata tarkoittaa ihmisen asettamista tiedonhallinnan keskelle. Datan jakamisesta päättää datan kohde, eli ihminen itse. Tällä pyritään parantamaan yksityisyydensuojaa, mutta myös ratkaisemaan pirstaleisuuden haasteita. Kun kaikki data on saumattomasti samassa käyttöliittymässä, on datan kulku yksinkertaisempaa ja myös yrityksille avautuu uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää henkilökohtaiseen dataan perustuvia sovelluksia. Nykyisin esimerkiksi lääkäri ei saa käyttöönsä potilaan juoksulenkkisovelluksen tai aktiivisuusrannekkeen tietoja, vaikka nämä voisivatkin auttaa diagnoosin tekemisessä.
Käytännössä omadata voisi kääntyä vaikkapa erilaisiksi palvelupaketeiksi. Tulevaisuuden karjasiltalainenkin pääsee luultavasti päättämään itse erilaisista yksityisyystasoista ja teemoista valitsemalla, miten haluaa hyödyntää omia tietojaan sekä kuinka haluaa jakaa, vaihtaa tai myydä niitä edelleen muihin palveluihin. Julkistaisinko liikkumiseen liittyvän datan, mutta ruokaostokseni pidän vain omana tietonani? Haluaisinko ehkä seurata ja tehostaa energiankulutustani datan avulla, mutta terveystietojeni haluan pysyvän salassa?
Älykaupunki tuo ihmiset ja asiat yhteen sopivalla hetkellä
Illalla menen pelaamaan sulkapalloa viereisen koulun liikuntasaliin naapuritalossa asuvan Villen kanssa. Emme ole tavanneet aiemmin, mutta löysimme toisemme naapuruston liikuntasovelluksesta ja lajimieltymyksemme sekä taitotasomme sopivat yhteen. Varasin salivuoron puhelimen varausjärjestelmästä. Sähkölukon saa auki sovelluksen antamalla henkilökohtaisella koodilla ja käynti veloitetaan suoraan luottokortiltani.
Älykaupunki perustuu digitaalisiin ratkaisuihin ja toisilleen kommunikoiviin esineisiin, tekoälyyn ja automaatioon. Älykkyys on kuitenkin esineiden lisäksi myös ihmisten älykästä toimintaa. Digitaalisuus mahdollistaa yhä paremmin esimerkiksi tilojen joustavan yhteiskäytön. Toimistojen, harrastustilojen ja jopa parkkipaikkojen käyttö voi limittyä: kotipihan omalle autopaikalle saattaa pysäköidä joku muu työpäivän ajaksi ja vuokratulot kilahtavat omaan pussiin. Asuinalueen älykkyys saa jopa sosiaalisen median piirteitä ja tukee yhteisöllisyyttä, kun liikuntasovelluksen kautta voi päätyä lenkille tai tulla haastetuksi lankkukisaan naapurin kanssa.
Tekniikan lisääntyminen vaatii osaamista ja järjestelmien opettelua, mikä saattaa olla haaste esimerkiksi senioriväestölle. Teknologian taustalla on kuitenkin inhimillinen arjen sujuvuus: saada oman arkeen vaikuttamisen mahdollisuudet yhä lähemmäs kaupunkilaisia itseään, lisätä valinnanvapautta ja tehostaa resurssien käyttöä. Parhaassa tapauksessa ruutua tarvitsee tuijottaa entistä vähemmän ja elämään ehtii enemmän.
Teksti: Essi Oikarinen, Oulun yliopisto
Karjasillan Verstaan suunnitelmia kiteytetään työpajoissa syksyn 2017 aikana yhteistyössä Datasta oivalluksia ja bisnestä -tutkimushankkeen Hyvä pitkä elämä -työpaketin kanssa. Yksi työpajoista järjestetään teknologia-alan Mindtrek-konferenssin yhteydessä Tampereella 21.9.2017. Lue lisää tulevasta työpajasta.
Datasta oivalluksia ja bisnestä -hanke on osa 6Aika-ohjelmaa ja se liittyy Avoin data ja avoimet rajapinnat -kärkihankkeeseen. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta, Liikenne- ja viestintäministeriöltä, Tredea Oy:ltä ja Hartela Pohjois-Suomi Oy:ltä. Lue lisää hankkeesta.