Monitieteellinen yhteistyö ja innovaatiotoiminta muistisairaan asialla

19.1.2017Linda Lehto
Blogi - Datasta oivalluksia ja bisnestä 0 kommenttia

 

Muistiliiton arvion mukaan Suomessa on noin 193 000 etenevästä muistisairaudesta kärsivää ihmistä ja määrän arvioidaan kasvavan rajusti seuraavien vuosikymmenien aikana väestön ikääntyessä. Tästä aiheutuu merkittäviä inhimillisiä ja taloudellisia haasteita, joita DOB-hankkeen Hyvä pitkä elämä-työpaketissa osaltaan ratkotaan. Tavoitteena on tarkastella mm. minkälaisia palvelu- ja liiketoimintamahdollisuuksia muistisairaiden arkeen liittyy.

Helsingin sanomissa 20.12.2016 julkaistussa artikkelissa ”Saako muistisairasta valvoa?” käsitellään hieman hanketta ja sen tavoitteita. Vaikka artikkelissa näitä teemoja käsitellään vain tarkkaan rajatusta näkökulmasta, on sen myötä syntynyt keskustelu ollut arvokasta, sillä se vahvistaa käsitystä siitä, että aihe on tärkeä ja ajankohtainen. Jutun myötä olemme saaneet palautetta, jossa kuvataan kuinka muistisairas henkilö, hänen läheisensä ja hoitohenkilökunta kohtaavat monenlaisia arkipäiväisiä haasteita, joista myös akateeminen tutkimus tai yritystoiminta voivat parhaimmillaan saada inspiraatiota ja pontta.

Palautteen myötä ajatus käyttäjälähtöisestä innovointityöstä on vahvistunut entisestään. Palveluiden ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisessä keskeiseen asemaan nousee kysynnän ja tarpeen ymmärrys. Tämä puolestaan on mahdollista vasta kun palvelun kohderyhmää ja heidän elämäänsä voidaan ymmärtää syvällisesti ja empaattisesti. Muistisairaudella on monet kasvot ja se ilmenee eri tavoin eri ihmisten arjessa. Avaimet, bussilippu tai lompakko saattavat olla hukassa ja kännykkä unohtuu kotiin, eikä sitä ei muisteta ladata. Lääkkeiden ottaminen jää tai ne otetaan moneen kertaan, eikä nesteen ja ravinnon saannista muisteta huolehtia. Alkavan muistisairauden kanssa elävä saattaa pelätä vaikkapa lieden käyttämistä siinä pelossa, että se jää epähuomiossa päälle ja aiheuttaa paloturvallisuusriskin. Tai ehkä kaupasta noudettu ruoka unohtuu huoneenlämpöön pilaantumaan. Kellonajat ja vuorokausirytmi saattavat olla hukassa, eikä ulos lähtiessä muisteta pukea riittävästi päälle. Haasteiden kirjo on laaja ja avun tarve moninainen. Kuinka voisimme löytää muistisairaan elämänlaatua parantavia ratkaisuja yhdessä yritysten kanssa?

Ongelmaa lähestytään monitieteellisesti Oulun yliopiston Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö ELITE:n, Jokapaikan tietotekniikka -tutkimusyksikön, Oulun arkkitehtuurin tiedekunnan ja Centre for Health and Technology -innovaatiokeskuksen voimin. Ratkaisuiden kehittäminen on prosessina moniulotteinen, jolloin se myös hyötyy monialaisesta yhteistyöstä. Kaikkea data-analyysistä akateemiseen tutkimustietoon ja käytännön kenttätyöhön tarvitaan, jotta yhteistyö palveluita kehittävien yritysten kanssa olisi hedelmällistä. Innovaatiotyöpajoissa kohtaavat tutkimustieto, palvelumuotoilu ja yritysten ideat. Samalla keskiöön nousee tutkijoiden, yritysten ja käyttäjien keräämä tai tuottama data sekä sen hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä.

Meta-analyysien ohella työ jatkuu käytännön kenttätyöllä, kun jalkaudumme tekemään tutkimusta siitä millaisia toiveita ja unelmia ikäihmisillä on oman elämänsä sekä heille tarjottavien palveluiden suhteen. Yhteistyö ikäihmisten kanssa mahdollistaa myös tutkimuksessa kehitettyjen sovellusten testaamisen käytännössä. Tutkimustyössä käsitteellisen ja teoreettisen työn ohella käytännön ”in-the-wild”-kokemukset ovat rikastuttavia samalla tavoin kuin vaikkapa poikkitieteellinen yhteistyö. Tämän hankkeen tiimoilta molemmat ovat jälleen osoittaneet arvonsa ja merkityksensä. Tuloksena toivottavasti syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tutkimusyhteistyötä. Uusia yrityksiä onkin jatkuvasti liittynyt mukaan ja kutsu on edelleen monenlaisille toimijoille avoin. Rikastuttava yhteistyö mahdollistaa uudet avaukset muistisairaiden elämänlaadun parantamiseksi.

 

Teksti: Eevamaria Juuti, Oulun yliopisto

 

Datasta oivalluksia ja bisnestä -hanke on osa 6Aika-ohjelmaa ja se liittyy Avoin data ja avoimet rajapinnat -kärkihankkeeseen. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta, Liikenne- ja viestintäministeriöltä, Tredea Oy:ltä ja Hartela Pohjois-Suomi Oy:ltä. Lue lisää hankkeesta.

 

Kommentit on suljettu.

Tilaa uutiskirjeemme

Olen tutustunut rekisteriselosteeseen ja hyväksyn ehdot.*

Seuraa meitä