Teksti: Meri Malmari, Gispo Oy
Kolmiulotteinen maailma tietokoneen ruudulla houkuttelee tutustumaan, ihmettelemään ja toimimaan. Pelin tekijät ovat ymmärtäneet tämän jo kauan sitten. Kolmiulotteinen maailma, johon voi sukeltaa, on enenevässä määrin myös muun kuin viihteen käytössä.
Digitaalinen kaksonen on käsite, jolta on nykyään vaikea välttyä. Sen määritelmä ja tulkinnat vaihtelevat hieman kontekstista ja puhujasta riippuen, mutta lähtökohtaisesti kyse on reaalimaailman ilmiön, kohteen tai prosessin mallintamisesta digitaaliseen maailmaan. Fyysisen maailman digitaalisen version tuottamisessa tuotoksena on usein kolmiulotteinen maailma ruudulla. Yhden määritelmän mukaan siis jo tämä on digitaalinen kaksonen. Kuitenkin esimerkiksi kaupunkiympäristössä on paljon muutakin kuin fyysiset rakenteet ja pinnanmuodot: siellä on toimijoita ja toimintoja sekä näiden liikettä. Todellisesta digitaalisesta kaksosesta voidaankin puhua vasta, kun fyysisen ympäristön digitaaliseen malliin tuodaan myös siellä tapahtuvia toimintoja ja prosesseja. Tämä tarjoaa monipuolisen työkalun esimerkiksi kaupunkiympäristön suunnitteluun tai vaikka poikkeustilanteisiin varautumiseen. Kolmiulotteiseen maailmaan sukeltaminen havainnollistaa erilaisia ratkaisuja ja seurauksia monesti paremmin kuin kaksiulotteisen kartan tai kuvan katselu.
Me Gispolla tarkastelemme 3D-ilmiötä paikkatietojen näkökulmasta. Parhaillaan meillä on käynnissä Mobility Lab Helsingin kokeiluhanke kaupungin 3D-aineistojen integroimisesta QGISiin ja niiden käytön tehostamisesta. Hanke on siis vasta alkanut, joten tuloksia on luvassa vasta myöhemmin.
3D-aineistojen tarkasteluun tarvitaan ohjelma tai sovellus, ja meidän tapauksessamme se on avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmisto QGIS. 3D-työkalut eivät ole QGISissä mikään uusi ominaisuus, vaan ohjelmisto tarjoaa työkaluja 3D-karttanäkymille. Gispon Anni kirjoitti näistä taannoin kattavan bloginkin. Erilaiset lisäosat tuovat vielä laajempia mahdollisuuksia 3D-työskentelyyn QGISissä.
Kuvassa Helsingin kolmioverkkomalli 2017 QGISiin tuotuna.
Viime vuonna ilmestyneeseen QGISin versioon 3.34 tuli uutena ominaisuutena tuki Cesium 3D-tiilille. Mutta mitä oikeastaan ovat 3D-tiilet? Siinä missä verkon yli jaettava vektoriaineisto voidaan jakaa vektoritiilinä, 3D-aineistosta voidaan tehdä jaettavaksi 3D-tiiliä. 3D-aineistot (esimerkiksi kaupungin rakennukset 3D-aineistona) ovat usein valtavan kokoisia, jolloin niiden käyttäminen verkon yli on hidasta. 3D-tiilien eli tiilisetin luominen pilkkoo datan pienempiin paloihin ja mahdollistaa siten sen, että aineistosta ladataan kerrallaan vain se osa, jota käyttäjä tarvitsee, mikä keventää ja nopeuttaa aineiston käyttöä. 3D-tiilien teknisestä määrittelystä kiinnostuneet voivat tutustua sen OGC-standardiin.
QGISissä 3D-tiilet saa käyttöön etsimällä tietolähteiden hallinnasta välilehden Scene (tälle ei vielä löydy käännöstä). 3D-tiiliaineisto voidaan tuoda QGISiin omana tiedostonaan tai verkon yli. Kun aineisto on tuotu QGISiin sitä voi tarkastella sekä kaksiulotteisena että kolmiulotteisena.
Kuvassa QGISin näkymä Helsingin rakennukset (LOD2) visualisoituna 3D-laatikoina (yllä) ja rautalankamallina 2D:nä alla. Taustalla yllä Helsingin ortokuva ja alla Open Street Map.
QGISin kyky käsitellä 3D-tiiliä on vielä rajallinen. QGIS tukee vain Cesium 3D-tiiliä ja 3D näkymässä navigointikaan ei ole sulavaa tai erityisen kätevää. Kuitenkin kiinnostus 3D-aineistojen mahdollisuuksiin kasvaa koko ajan, joten on oletettavaa, että myös QGISin tuki erilaisille formaateille kehittyy samoin kuin työkalut aineistojen käsittelemiseksi. Jäämme mielenkiinnolla odottelemaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.