COSSin jäsen tiedottaa. Alkuperäinen teksti julkaistu 22.4.2021 Gispo Oy:n blogissa.
YK perustettiin kansakuntien väliseksi yhteistyöjärjestöksi toisen maailmansodan jälkeen – etunenässä asianaan säästää maailma uusilta sodilta. Nyt maailma näyttää hyvin erilaiselta. Nykypäivänä YK edesauttaa kansakuntien välistä yhteistyötä aikamme tärkeimpien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen tai Covid-19-pandemian kaltaisten maailmanlaajuisten haasteiden ratkomisessa. Yhteistyö kansallisvaltioiden ja alueellisten yhteistyöelimien kesken on elintärkeää ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta.
YK näkee avoimen lähdekoodin ja avoimen datan ratkaisevina työkaluina viedä globaali kehitys uralle, jossa kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa. Keskellä Covid-19-häiriötilannetta, kesällä 2020, YK:n pääsihteeristö julkaisi raportin, jossa pääsihteeri vaatii ja kehottaa sijoittamaan globaaleihin julkisiin digitaalisiin hyödykkeisiin (eng. digital public good), kuten avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin ja avoimeen dataan.
“We must undertake a concerted global effort to encourage and invest in the creation of digital public goods: open source software, open data, open AI models, open standards and open content.” (United Nations, 2020)
Avoimuus mahdollistaa yhteistyön ja yhteistyö ratkaisut
Ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta elintärkeät teknologiset kehityskulut eivät onnistu ilman yhteistyötä. Kuten sanotaan, teknologia ei ole determinististä, ei hyvään eikä pahaan – kansakuntien välinen yhteistyö mahdollistaa tavat määrittää se, mihin suuntaan teknologista kehitystä viedään. Korona-häiriötilanne on näyttänyt, kuinka tieteellisen yhteistyön virtaviivaistaminen ja skaalaaminen globaalille tasolle mahdollisti esimerkiksi rokotetuotannossa ratkaisevia läpimurtoja.
Avoimuuden kautta voidaan maksimoida yhteinen hyöty. Jos YK käyttää ja jatkokehittää esimerkiksi avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, hyötyvät siitä koko maailma ja eri toten kehittyvät valtiot ja niissä toimivat tahot ja yksityinen sektori. Globaalilla etelällä olisi muuten hyvin mitättömät mahdollisuudet hyödyntää nykyaikaisia teknologioita.
Paikkatieto toiminnan ytimessä
YK:n raportti pohjaa kehotuksensa erilaisiin teknologisen avoimuuden jakamisen digitaalisiin hyödykkeisiin:
- Avoimen lähdekoodin ohjelmistot
- Avoin data
- Avoimet koneoppimismallit
- Avoimet standardit
- Avoin sisältö
Kaikki osiot ovat paikkatietojen hyödyntäjille, niin yritykselle kuin julkishallinnolle merkityksellisiä, mutta miten:
- Avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoista ja -ohjelmistokirjastoista on kehkeytynyt kriittistä koodia maailman, valtioiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi.
- Avoin paikkatietodata, kuten OpenStreetMap tai Sentinel-satelliittikuvadata toimii ja mahdollistaa merkittäviä liiketoimia ja turvaa ihmishenkiä esimerkiksi ympäristökatastrofien yhteydessä. Paikkatiedoksi kuvailtavan datan määrä kasvaa tänäpäivänä ennen näkömättömällä vauhdilla.
- Paikkatieto ja avoimet koneoppimisen mallit ovat ennestään jo pitkältä matkalta tuttuja, koska satelliittikuvadatan analysointi perustuu vahvasti näiden mallien hyödyntämiseen.
- Ilman avoimia standardeja olisi hyvin vaikea jakaa tietoa saatika sitten ylipäätänsä käyttää paikkatieto-ohjelmistoja tehokkaasti. Ilman avoimia standardeja ei myöskään moni kuluttajapalvelukaan toimisi.
- Avoimena sisältönä voidaan nähdä esimerkiksi paikkatietoon liittyvät tietosisällöt, joiden saavutettavuutta pitäisi maailmanlaajuisesti kasvattaa paikkatietojen hyödyntämisen helpottamiseksi ja vauhdittamiseksi. Avoimen lähdekoodin ohjelmistokulttuurissa tämän voi kääntää muun muassa dokumentaation ja esimerkkitutoriaalien tietosisältöihin.
Gispo osana ekosysteemiä
Avoimien ohjelmistoratkaisujen palveluyritykset rakentavat ostajalle ekosysteemin, jossa hankkija pystyy aina kilpailuttamaan hankkimansa palvelun, koska toimitettu koodi tai muu tuote perustuu läpinäkyvään ja avoimeen koodiin sekä avoimiin standardeihin.
Gispossa nämä edellä mainitut viisi avoimuuden osa-aluetta osuvat vahvasti niin yrityksen alkuperäiseen missioon kuin myös päivittäiseen tekemiseemme:
| Avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistot | Autamme yrityksiä ja julkishallinnon organisaatioita ympäri maailmaa hyödyntämään paikkatietoja avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla. Koulutamme jatkuvana palveluna esimerkiksi Helsingin kaupungin asiantuntijoita käyttämään QGISia, GeoServeria ja PostGISia. |
| Avoin paikkatietodata | Avoimen paikkatiedon määrä kasvaa jatkuvasti ja asiakkaamme näkevät avoimissa tietolähteissä potentiaalia omien toimialakohtaisten paikkatietohaasteiden ratkaisemiseen. Autoimme hiljattain esimerkiksi UNESCOa hyödyntämään OpenStreetMap-aineistoa maailmanlaajuisen koulujen saavutettavuuden kohentamiseksi. |
| Avoimet koneoppimismallit | Eri tahot tekevät Gispon kanssa yhteistyötä koneoppimismallien rakentamisessa. Autoimme esimerkiksi YK:n rauhanturvajoukkoja poistamaan satelliittikuvadatasta pilvet laadukkaaman informaation tuottamiseksi. |
| Avoimet standardit | Usea projektimme perustuu avoimien paikkatietostandardien, kuten WMS- ja WFS-rajapintapalveluiden käyttöön tai tuottamiseen. Olemme muun muassa olleet mukana kohentamassa kansallisia paikkatietoalan standardeja ja suosituksia. |
| Avoin sisältö | Nykypäivänä avoin (verkko)sisältö on merkittävässä roolissa minkä tahansa projektin tai prosessin vaikuttavuuden kasvattamisessa. Autammekin usein asiakkaitamme tällä rintamalla. Tuotimme yhteistyössä UNESCOn kanssa artikkeleita siitä, millä tavalla koulutusjärjestelmien suunnittelijat ympäri maailmaa voisivat hyödyntää avoimia paikkatieto-ohjelmistoja koulujen saavutettavuuden analysointiin1. |
YK on digitaalisen yhteistyön tiekartta -raportissaan ilmaissut vahvasti kantansa avoimuuden puolesta, mutta minkälainen tilanne on Suomessa? Ottaako Suomen paikkatietopoliittinen strategia huomioon avoimuuden synnyttämät jaetut hyödyt? Tämä jääköön kotitehtäväksi.
Lue lisää – YK:n pääsihteeristön “Roadmap for digital cooperation” -raportti:
Lue myös hiljattain julkaistu YK:n paikkatietostrategia “Geospatial strategy for United Nations”:
- https://www.un.org/geospatial/sites/www.un.org.geospatial/files/20210330_geospatial_strategy_for_the_united_nations-book.pdf
- https://www.un.org/geospatial/about/whatwedo
Teksti: Santtu Pyykkönen, Gispo Oy
Santtu Pyykkönen on aluetieteen HM, jota kiinnostaa erityisesti paikkatieto kaikkine ulottuvuuksineen, avoimen lähdekoodin ohjelmistot ja yhteisöt sekä kaupunkikehitys. Harrastuksina mm. juokseminen ja lukeminen.
1Artikkelit on määrä julkaista UNESCOn toimesta vuoden 2021 aikana.