Toimialoista oli korostetusti esillä hyvinvointi ja terveys. Olin mukana työpajassa, jossa ratkottiin Tukholman sote-vyyhtiä. Tukholmaa, koko Ruotsia ja Suomea yhdistää yhteinen viheliäinen ongelma: julkisen terveydenhuollon kysyntä ylittää tarjonnan, joka johtaa pitkiin jonotusaikoihin. Vaikka itse hoito on hyvää, niin kansa on tyytymätöntä. Suomessa terveyskeskuslääkärien määrä laski vuosina 2000-2010 3%:lla. Samaan aikaan yksityisen sektorin lääkärien määrä on kasvanut 61% ja työterveyden 35%. Lääkärien nettolisäys oli 24%. Samaa julkisen sektorin alasajoa on tapahtunut myös Ruotsissa ja apua on myös haettu yksityiseltä sektorilta. Yksi paineenpurkukeino on ollut yksityisen sektorin puhelinlääkärit, jotka auttavat asiakkaita videoyhteyden avulla. Keino on vain pahentanut jonotustilannetta, puhelinlääkärit eivät olekaan vähentäneet kysyntää vaan lisänneet. Etälääkäri ei pysty diagnosoimaan potilaita luotettavasti ja tuloksena on usein ollut vain lähete ’oikealle’ lääkärille varmuuden vuoksi. Fyysinen lääkärissäkäynti myös parantaa psykosomaattisia oireita, johon etälääkäri ei pysty. Ratkoimme Tukholman sairaanhoidon ongelmia tiiviissä kahden tunnin työpajassa, joka tuotti neljä skenaariota. Lääkkeiksi nopeampaan ja luotettavampaan diagnostiikkaan ehdotettiin mm. tekoälyä sekä lääkärien että potilaiden käyttöön. Kasvavaan resurssipulaan lainattiin saksalaisilta posteljooni+huolenpito -konseptia. Voittaneen tiimin ehdotuksessa oli mukana sairaan- ja terveydenhoidon keinojen lisäksi korostetusti proaktiivinen terveiden elintapojen ja hyvinvoinnin näkökulma.
Myös Datasta oivalluksia ja bisnestä -hanke oli konferenssissa lauteilla, kun esittelin DOB-valmennuksen tuloksia ja kokemuksia. Yleisöä kiinnosti erityisesti miten yhdistää saumattomasti data-analyytikoiden ja palvelumuotoilijoiden työ ja ymmärrys. Epäiltiin, miten eri maailmoista tulevat ammattilaiset pystyvät mitenkään keskustelemaan keskenään. DOB-valmennuksessa syntyneet uudet tuotteet ja palvelut todistivat, että kyllä pystyvät. :-)
Christian Buchholz kertoi Verrocchio –konsultointifirmansa tutkimuksesta, jossa kerättiin kaikki mahdolliset innovaatiomenetelmät. Tuloksena löytyi 623 erilaista menetelmää eri tilanteisiin. Buchholzin mukaan useimmat innovaatioihmiset tietävät vähemmän kuin viisi menetelmää ja käyttävät säännöllisesti alle kolmea! Miten montaa sinä? Innovaatiomenetelmien keittokirja löytyy saksaksi Verrocchion sivustolta.
