Koulutoimen strateginen johtaminen Kauniaisissa

19.10.2012seravo
Blogiartikkelit 1 kommentti

Artikkelisarja: Kuntauudistus – avoin tie parempiin palveluihin
Kirjoittaja: Antti Rönkä


Kauniaisissa on jo pitkään kehitetty koulutoimen organisaatiota ja johtamista. Yhden suuren muutostarpeen toi tietokoneen tulo koulun työvälineeksi ja siitä lähtökohdasta syntynyt erilainen suhde tietoon ja toisaalta taitoihin ja valmiuksiin.

Koulun  perustehtäväksi on kiteytynyt oppilaan kasvun ja oppimisen tukeminen. Koulun tulee selvittää itselleen, mitä tämä tarkoittaa ajatellen jatko-opinto- ja työelämävalmiuksia ja näin ollen oppijan hyvää elämää.

Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen mukaisesti oppilaan tukeminen pitää järjestää käyttäen hyväksi kolmiportaisen tuen toimintamallia. Tähän järjestämismalliin kombinoidaan oppilaan tarvitsemat tiedot, taidot ja valmiudet sekä henkilökunnan osaaminen ja toiminta. Toiminta järjestetään strategiseksi ja tavoitteellisesksi sekä yhteistoiminnallisuuteen perustuvaksi.

Sisällön ja toimintatapojen muutos

Toiminnnan suunnittelu on kehittynyt ryhmän opettamisesta yksilön oppimisen tukemiseen. Itse toiminta on kehittynyt oppikirjan tietojen pänttäämisestä tutkivaan työskenteyyn, jossa oppilas on aktiivinen tiedon hankkija ja prosessoija. Hän toimii joko itsenäisesti tai ryhmissä. Parhaan tuloksen tuottavat monimuotoiset oppimismenetelmnät, jolloin oppilaan innostus säilyy. Oppimisprojekteja voidaan tehdä koulujen yhteistyönä myös kansainvälisesti.

Organisaation kehitys

Kauniaisten koulujen organisaation kehitys alkoi yhteistoiminnallisten toimintatapojen etsimisellä. Siinä löydettiin tiimiorganisaatio, joka alkoi ainetiimien työskentelynä, muutettiin pian vuositasotiimeiksi. Syynä oli toiminnallisen ajatuksen muuttuminen oppiaineen opettamisesta oppilaan oppimisen tukemiseksi. Yhteistoimintaa tarvittiin tuolloin oppilaan vaikeuksien tunnistamisessa ja samansuuntaisessa tukemisessa. Toimintamalliin liitettiin 1990-luvulla strateginen ajattelu ja lukuvuoden tasolla tavoitteellisuus. Myös organisaation toiminnnan arviointi tuli 1990-luvulla tärkeäksi kehitystyökaluksi.

Nykyään visio ja strategiakausi on neljän lukuvuoden (= valtuustokauden) mittainen. Kullakin lukuvuodella on oma teemoitettu tehtävävänsä strategian totetuttamisessa. Lukuvuosille on kouluissa johdettu lukuvuositavoitteet, joita tiimit ja kouluihin muodostetut toimintayksiköt toteuttavat. Toiminnan arviointi suoritetaan lukuvuosiarviointina, joka toteutetaan vuosikelloperiaalltteella toimintajaksoja arvioiden. Toimintajärjestelmään kuuluvat myös tavoitekeskustelut, jotka roolittavat yksittäistä opettajaa.

Valtuustokauden vision ja strategian suunnittelu tapahtuu yhteistoiminnallisesti. Koko opetushenkilöstö osallistuu seuraavaa valtuustokautta koskevaaan suunnitteluun, jossa muotoillaan tulevat ydin- ja tukiprosessit eli koulun toimintamallit. Suunnittelmassa sovittu tahtotila on strategiakauden kehittämistavoite, jonka toteutumiseta seurataan lukuvuosiarvioinnilla (4kpl).

Viimeisin kehitysvaihe on jaettu johtajuus, jossa kouluihin on tiimien lisäksi perustettu toimintayksiköitä, joiden vetäjät kuuluvat koulun johtoryhmään. Esimerkiksi oppilashuollosta ja pedagogiikasta vastaavat toimintayksiköt kehittävät koulua sovittujen tavoitteiden suunnassa omasta lähtökohdastaan. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta toiminnasta voi mainita kolmiportaisen tuen kehittämisen olennaiseksi lisäksi kaikkien opettajien ja tiimien toimintaa. Rehtori ohjaa, tukee ja mahdollistaa olennaisena tekijänä tiimien ja toimintayksiköiden työtä, mutta ei ole mainittujen elimien puheenjohtaja.

Koulutoimen tasolle toimintaa ohjataan, seurataan ja sparrataan koulutoimenjohtajan johtoryhmässä.

Tulevaisuus

Tulevaisuuden haasteina näen perusopetukselle hyvän kolmiportaiseen tukeen perustuvan toimintajärjestelmän luomisen, joka pystyy antaaman oppilaalle hyvän osaamisen jatko-opintoihin ja paljon hyviä aihioita tulevassa työelämässä menestymiseen. Lukion järjestelmän ja ja johtamisen haasteena on vastata jatko-opintojen osaamishaasteeseen, työelämävalmiuksiin ja uuteen yleissivistykseen.


Antti Rönkä

Antti on työskennellyt yli 40 vuotta erilaisissa koulutuksen tehtävissä. Lyhyehkö opettajan ura vaihtui 1970-luvulla kouluhallinnon tehtäviin kouluhallituksessa, Loviisan ja Kauniaisten kaupungeissa. Kaksi viimeistä tehtävää ovat olleet koulutoimenjohtajan virkoja. Koulun monipuolinen kehittäminen on leimannut Antin uraa koko sen ajan.


Kaikki kuntauudistusartikkelisarjan kirjoitukset

Yksi vastaus artikkeliin “Koulutoimen strateginen johtaminen Kauniaisissa”

Tilaa uutiskirjeemme

Olen tutustunut rekisteriselosteeseen ja hyväksyn ehdot.*

Seuraa meitä