Artikkelisarja: Kuntauudistus – avoin tie parempiin palveluihin
Kirjoittaja: Jyrki Koskinen
Uusia kuntarajoja vedetään innolla. Rajat eivät ole itsetarkoitus vaan kuntaliitoksissa tulee malttaa samalla huolehtia toiminnan ja palvelujen kehittämisestä.
Nyt on etsikkoaika uudistaa samalla työläitä prosesseja ja huonosti yhteensopivia siilojärjestelmiä, ottaa käyttöön hyväksi havaittuja käytäntöjä myös naapurikunnassa. Kun toimintaa tehostetaan, voidaan vapautuvia resursseja ohjata rutiineista ydintehtäviin tuottamaan laatupalveluja kuntalaisille.
Muutos syntyy yhteistyöllä, jossa ovat mukana kunnan toimialat ja tietohallinto sekä palvelujen ja ratkaisujen toimittajat. Johdon tehtävä on johtaa. Mutta millaisia johtajia tarvitaan?
Tietotekniikka osaksi kuntapäättäjien työkalupakkia
Tietotekniikka ei ole erillinen saareke vaan keskeinen osa kuntien toimintaa ja palvelutuotantoa. Tietotekniikkaa ei voi jättää vain tietohallinnon asiantuntijoille, vaan sen hyödyntäminen on keskeinen osa kuntapäättäjien ja toiminnan kehittäjien työkalupakkia. Kuntapäättäjät joutuvat ottamaan kantaa mutkikkaisiin asioihin joiden vaikutukset ulottuvat kauas.
Se mikä ei ole eduksi asiakkaalle ei voi olla eduksi myöskään toimittajalle
Erään kaupungin tietohallinto oli tehnyt selvityksen siirtyäkö maksullisesta suljetusta ohjelmistosta avoimen lähdekoodin maksuttomaan ohjelmistoon. Selvityksen mukaan siirtyminen olisi maksanut niin paljon, että se ei ole kannattavaa. Selvitys on salainen, mutta vaikuttaa siltä, että itse asiassa kyse ei ollut niinkään kustannuksista siirtyä avoimen lähdekoodin ohjelmistoon, vaan kustannuksista siirtyä pois suljetusta järjestelmästä ja kaikista sidonnaisuuksista, joita oli rakennettu perustuen suljettuun järjestelmään. Kyse on siis aikanaan tehdyn päätöksen exit-kustannuksesta.
Teknologialukot estävät avoimen kilpailun ja ovat omiaan pitämään kustannukset korkealla. Mitä enemmän lukkoja rakennetaan, sitä kalliimmaksi käy irtautuminen. Asiallinen toiminnan ja tietotekniikan kokonaisrakenne, arkkitehtuuri avoimine rajapintoineen, auttaa pois siilojärjestelmistä ja toimittaja- ja teknologialoukuista, avaa tilaa kilpailulle ja lisää taloudellista toimeliaisuutta.
Suljetuille järjestelmille ja teknologioille on vaihtoehtoja
Kymmenet suomalaiset koulut ovat siirtyneet pois suljetuista työasemapohjaisista ratkaisuista ja käyttävät avoimen lähdekoodin lähestymistapaa. COSSin kuntauudistuskirjoitussarjan 18.10. julkaistussa artikkelissa Case: Kasavuoren koulu oli kuvaus Kauniaisista, jossa kaupunki kyllästyi suljettujen järjestelmien laaduttomuuteen ja etsi parempia ratkaisuja koulun arkeen.
Kauniaisissa käytetään nyt Linux-pohjaista ratkaisua, jossa äly on palvelimella, työasemaksi riittää kevyt, vaikka jo käytöstä poistettu työasema, kunhan vain selain toimii. VTT:n tutkimuksen (pdf) mukaan koulutoimen tietotekniikan kokonaiskustannukset puolittuivat ja laatu parani.
Tarvitaan johtajuutta ja yhteistyötä
Kuntapäättäjien tulee ymmärtää toiminnan ja tietotekniikan kokonaisrakenteen, arkkitehtuurin, merkitys osana strategista johtamista. Maankäytön suunnitelmat ja kaavat ohjaavat rakentamista. Kaupunginosan rakennuskaavassa kaavoitetut talot ovat avoimia minkä tahansa talonvalmistajan talolle, kunhan se täyttää kaavan vaatimukset. Samaa tulee edellyttää myös kunnan toiminnan kokonaisrakenteelta ja kehittämisohjelmalta.
Valtuutetun tulee osata kysyä valmistelijalta paitsi mitkä ovat kehittämishankkeen hyötyjen lähteet ja milloin investointi maksaa itsensä takaisin, myös sisältyykö kustannusarvioon exit-kustannus ja onko ostettavan ratkaisun rajapinnat avoimet kilpailulle tai olisiko mielekästä käyttää neuvottelumenettelyä?
Kauniainen on oiva esimerkki kunnan toiminnan ja tietohallinnon saumattomasta yhteistyöstä. Oppimista, opetusta ja koulun hallintoa tukeva tietohallinto tukee tiiviisti koulutoimien tavoitteita ja samalla koulutoimi saa ideoita ja ottaa käyttöön tietotekniikan suomia mahdollisuuksia. Koulutoimen strategiset linjaukset mukaan luettuna tietohallinnon osuus sovitaan kaupungin opetustoimien päättävissä elimissä. Strategia valmistellaan osallistavassa johtamisprosessissa, joka takaa myös sen, että muutos todella syntyy. Ihmiset saavat aikaan muutoksen – tai estävät sen.
Tiikerinloikkia kaivataan
Esimerkki ansiokkaasta toiminnan kehittämisestä ja tietotekniikan mahdollisuuksien hyödyntämisestä on Verohallituksen veroilmoitusmullistus. Verottaja hyödynsi nerokkaasti kehittynyttä suomalaista tietoinfrastruktuuria keräämällä suurimman osan verotustiedoista suoraan tietojen tuottajilta. Prosessi keveni, aikaa, rahaa ja hermoja säästyi.
Kuntauudistuskirjoitussarjan 9.10. julkaistussa artikkelissa Case Terveydenhuolto: Verkkodemokratian ponnistus pohditaan, miten terveydenhoidossa voitaisiin saada aikaan vastaava tiikerinloikka toimintamalleja suoraviivaistamalla ja järjestelmiä integroimalla. Loikan avulla säästyisi veronmaksajien rahaa, lääkäreiden aikaa ja ihmisten henkiä.
Standardit luovat markkinan – avoimet standardit avoimet markkinat
Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa 22.6.2011 edellytetään, että julkishallinnossa käytetään avoimia standardeja, joilla määritellään tietosisältöjen ja tietoteknisten rajapintojen yhdenmukaisuus: noudatetaan yhtenäistä kokonaisarkkitehtuuria ja hyödynnetään yhteisiä tietoalustoja.
Sen sijaan että jokainen kunta säntäisi laatimaan ikioman kokonaisarkkitehtuurinsa, olisi syytä tehdä yhteistyötä ja laatia hallinnonalakohtaisia kokonaisrakenteita avoimine rajapintoineen. Kokonaisrakenteiden ja rajapintojen kuvaamiseen tulee ottaa mukaan toimialan parhaat osaajat. Siten pyörää ei keksitä uudestaan ja saadaan aikaan tukeva kivijalka palvelujen sähköiseen kehittämiseen. Jo vuosia sitten sovittiin standardisanomat kaupan ja teollisuuden toimialoilla ja pankkisektorissa. Nyt on aika tehdä sama julkisella sektorilla.
Kuntauudistus muuttaa kuntarajoja. Rajat ovat tärkeitä, mutta ehkä vielä tärkeämpiä kuntalaisille ovat laadukkaat ja kustannustehokkaat kuntapalvelut. Joko sinun kuntapäättäjäsi hallitsee huomispäivän haasteet?
Jyrki Koskinen
Jyrki Koskinen vastaa IBM:n yliopisto- ja yhteisösuhteista intohimonaan suomalaisen osaamis-, tieto- ja palveluyhteiskunnan kehittäminen.