Avoin lähdekoodi ei itsessään ole avain onneen, mikäli sen käytössä ja hyödyntämisessä on puutteita. Varsinaisen koodin lisäksi tulee ymmärtää sen käyttö oikeassa kontekstissa. Onnistumisista kuin epäonnistumisistakin löytyy lukuisia esimerkkejä mutta kysymys kuuluu, mitä niistä on opittu?
Avoin lähdekoodi nostaa suosiotaan ja sen käyttö lisääntyy jatkuvasti niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Lisäksi ymmärrys avoimen koodin erityispiirteistä kasvaa mutta edelleen tässä löytyy myös suuria puutteita. Avoin lähdekoodi voidaan esimerkiksi nähdä usein pelkästään hyvin teknisenä asiana ja määritellään sen käyttöön perustuen.
Avoin lähdekoodi on tapa kehittää ja jaella tietokoneohjelmistoja. Asiakas saa vapaasti käyttää, kopioida, muunnella ja jaella avoimen lähdekoodin ohjelmaa – ilman lisenssimaksuja ja työlästä lisenssien ylläpitoa ↗.
Vaikka avointa lähdekoodia käytettäessä säästyy kalliilta lisenssimaksuilta, ei se kuitenkaan aina tarkoita, ettei sen käyttämisestä ja hyödyntämisestä syntyisi mitään kuluja. Myös avoimen lähdekoodin käytössä voi tulla kustannuksia vaikkapa ohjelmiston käyttöönotosta, ylläpidosta ja räätälöinnistä, mutta nämä ovat usein edullisempi vaihtoehto kuin vuosittaiset lisenssimaksut.
Pelkkä avoin lähdekoodi ei riitä
Jos otetaan tarkasteluun esimerkiksi yksi avoimen lähdekoodin merkittävämpiä etuja ja mahdollisuuksia eli toimittajalukottomuus, nähdään hyvin ettei yksin pelkkä avoin koodi riitä.
Toimittajalukottomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa asiakasta ei ole käytännöllisesti tai oikeudellisesti sidottu tiettyyn tuotteen tai palvelun toimittajaan ja näin ollen se pystyy vaihtamaan toimittajaa ilman merkittäviä kustannuksia tai haittaa toiminnalleen.
Jotta avoimen lähdekoodin toimittajalukottomuus toteutuisi, edellyttää se kuitenkin riittävää osaamista tuotteen tai palvelun ympäriltä, jolloin muodostuu myös kilpailua. Tämän vuoksi avoimen lähdekoodin ratkaisua toteuttaessa tai siihen siirtyessä onkin tärkeää tarkastella myös siihen tarjolla olevaa osaamista. Parhaimmillaan avoimen lähdekoodin käytöllä saavutetaan tilanne, jossa sopivan kumppanin tai toimintamallin löydyttyä saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä verrattuna aiempaan joko lisensoituun ratkaisuun tai kumppaniin.
Keskustelua on myös herättänyt se, puhutaanko aidosti avoimesta ratkaisusta vai pelkästään avoimesta ytimestä (open core).
Aidosti avoimen lähdekoodin ohjelmisto on kyseessä silloin, kun ohjelmisto on olemassa täysin toimivana ja kokonaisena tuotteena.
Mikäli jossain toteutuksessa on hyödynnetty vain osaksi avointa lähdekoodia, voi tässä olla kyse tilanteesta, jossa avointa lähdekoodia käytetään niin sanottuna sisäänheittotuotteena maksullisten tuotteiden tai palvelun pariin. Ohjelmisto voi myös olla toteutettuna avoimella lähdekoodilla, mutta sen löytäminen on voitu tehdä hankalaksi tai puutteellisen dokumentoinnin myötä sen käyttöönotto on kannattamatonta, jolloin ei myöskään julkaistusta avoimesta koodista ole etua kenellekään. Lisää aiheesta voi lukea hiljattain julkaistusta avoimen lähdekoodin hankintaoppaasta kunnille.
Miten varmistaa avoimesta lähdekoodista saatavat hyödyt?
Avoimen lähdekoodin partneriksi on tärkeää valita yritys tai taho, joka ymmärtää nämä avoimen lähdekoodin toimintaperiaatteet eri konteksteissa. Avointa lähdekoodia hyödynnettäessä on tärkeä ymmärtää esimerkiksi avoimen lähdekoodin compliance ↗. Tällä tarkoitetaan niitä menettelytapoja ja prosesseja, joilla organisaatio varmistaa noudattavansa käyttämänsä avoimen koodin ehtoja sekä huomioivansa organisaatiossa sovittujen menettelytapojen sekä muutoinkin parhaiden toimintatapojen noudattamista.
Oikein hyödynnettynä avoin lähdekoodi mahdollistaa merkittäviä kustannussäästöjä ja toimittajalukottomuus yhdessä ohjelmistojen vapaan muuntelumahdollisuuden kanssa tuo joustavuutta. Usein avoimen lähdekoodin voima piilee aktiivisessa yhteisössä teknologian taustalla, jolloin yhteiskehittämisen ansiosta mahdolliset virheet löydetään nopeasti sekä koodia jatkokehitetään ja päivitetään usean eri tahon toimesta.
Yksi erinomainen vaihtoehto on hakea osaamista COSSin jäsenten piiristä, sillä verkostostamme löytyy laajaa osaamista ja ymmärrystä avoimista teknologioista ja niiden käytöstä niin asiakkaan kuin yrityksen itsensäkin hyväksi.
