Eduskuntavaalit ovat kulman takana ja ehdokkaiden kampanjointi käy vilkkaana. Ennakkoäänestys päättyi tiistaina 14. huhtikuuta. Äänensä antoi ennakkoon yli 1,3 miljoonaa ihmistä äänestysprosentin ollen 31,9. Eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 19. huhtikuuta ja tulokset vahvistetaan keskiviikkona 22. huhtikuuta.
Haastattelimme ehdokkaita, joiden kampanjoissa näkyvät tietojärjestelmiin ja tietoyhteiskuntaan liittyvinä asioina avoin lähdekoodi ja avoin data.
Avoimien tietojärjestelmien käyttö Suomessa tulee varmasti nousemaan esille tulevalla vaalikaudella. Kysyimme ehdokkailta, miten heidän mielestään Suomessa pitäisi hyödyntää avoimia tietojärjestelmiä. Pirkanmaan vaalipiirissä ehdolla oleva Kokoomuksen Aleksi Kopponen, 105, arvioi, että seuraavat neljä vuotta kuluvat edelleen kulttuurimuutoksen toteuttamisessa ja oppien keräämisessä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.
Kopposen mukaan tarvitsemme esimerkiksi julkiselle sektorille enemmän avoimia tietojärjestelmätoteutuksia usealle eri hallinnonalalle sekä sote-sektorin tietojärjestelmäkenttään vähintään yhden merkittävän avoimen tietojärjestelmän ratkaisun. Kopponen toimii API-lähettiläänä (apisuomi.fi) edesauttamassa avoimen datan ja erityisesti eri palveluiden rajapintojen avaamista isompien ja parempien palvelukokonaisuuksien toteuttamiseksi.
Digitalistin artikkelissa Tarvitseeko Suomi IT-ministeriä? Kopponen puhuu julkisen sektorin nykytilasta ja digitaalisesta vallankumouksesta. Tulevaisuudesta hän puhuu näin: “Julkinen sektori pitää virittää uudelleen. Miksi Suomeen ei voisi rakentaa yhtenäistä tietojärjestelmää, johon voisi liittää kaikki julkisen sektorin palvelut? Entä, jos kaikki tämä rakennettaisiin avoimen lähdekoodin päälle? Uusien palveluiden kilpailutus, toteutus ja ylläpito olisi helpompaa, nopeampaa ja reilua kaikille yrityksille. Mitä tulee digitalisaatioon, suomalaisten firmojen osaaminen on maailman huippua. Miksi emme hyödyntäisi tätä osaamista enemmän?”
Vihreiden Otso Kivekäs, 75, Helsingin vaalipiiri, pitää blogissaan digiyhteiskunnan ja avoimuuden asioita vahvasti esillä. Kivekäs julkaisi vaalikampanjansa tueksi ”Kuinka tietoyhteiskunta korjataan” -kirjan, josta puolet käsittelee tietojärjestelmien hankintaa, avoimen koodin ollessa yksi keskeinen ratkaisu. Kirjassa on myös oma osionsa avoimelle datalle.
Kivekäs kertoo, että on ollut monessa yhteydessä edistämässä avoimen koodin käyttöönottoa ja myös koodin avaamista. Merkittävin tulos on Helsingin tuore päätös, että jatkossa kaupungin teettämä koodi julkaistaan avoimella lisenssillä, ellei ole perusteltua syytä muuhun.
Vasemmistoliiton ehdokas Erik Lydén, 149, Pirkanmaan vaalipiiristä sanoo, että avoimia järjestelmiä tulisi hyödyntää erityisesti talouden vahvistamisessa sekä rakenteiden uudistamisessa. Suomi tarvitsee uusia innovaatioita ja liiketoimintaa. Tätä varten tarvitaan elvyttäviä toimia ja investointeja. Valtion on valittava ne alueet, joihin tuotekehityksessä ja innovaatioissa panostetaan jatkossa erityisesti. Mielestäni avoimen lähdekoodin sovelluksiin perustuva tuotekehitys on juuri tällainen ala, Lydén toteaa.
Ilkka Hänninen, 127, Vihreät, Vaasan vaalipiiri, toteaa avoimen datan hyödyntämisestä, että rajapinnat tulee avata julkiseen käyttöön aina, kun se ei riko lakia tai vaaranna ihmisten yksityisyyttä. Erityisesti tutkimustietojen julkisuutta ja päätöksentekoon liittyvää avoimuutta tulee lisätä. Hänninen myös mainitsee, kuinka tietotekniikan merkitys on kasvanut yhteiskunnassamme tärkeäksi. Se on hänen mielestään osa perusinfraa, jonka vuoksii on tärkeää saada eduskuntaan alan ammattilaisia.
Vihreiden Jaakko Stenhäll, 172, Pirkanmaan vaalipiiristä sanoo, että avoimuus pitäisi olla oletusarvo verovaroin tuotetusta datasta. Stenhällin mukaan nämä datasetit tulisi asettaa helposti käytettäväksi niiden kehittäjien saataville, jotka voivat avointa dataa hyödyntää.
Lilja Tamminen, 85, Vihreät, Helsingin vaalipiiristä puhuu avoimen datan avaamisen hyödyistä ja mahdollisuuksista: “On vielä paljon työtä edessä datan avaamisesta yleiseen käyttöön, mutta kun dataa on käytettävissä tarpeeksi, voimme löytää ongelmia ja ratkaisuja, joita emme aiemmin osanneet edes etsiä. Lisäksi tietovarannot mahdollistavat joskus aivan uudenlaista liiketoimintaa ja parempia palveluja.”
Aleksi Norman, 70, Vasemmistoliitto, Satakunnan vaalipiiristä puhuu Linux- ja ohjelmointiopintojen tärkeydestä. Normanin mukaan opinnot tulisi sisällyttää peruskoulun oppimäärään, sillä ne tukisivat matematiikan opintoja ja ne voitaisiin toteuttaa esimerkiksi osana käsityön opetusta. Linuxia käyttämällä säästetään virastojen käyttöjärjestelmä- ja ATK-kuluista. Avoin käyttöjärjestelmä ei aseta samanlaisia resurssivaateita raudalta kuin Windows. Koulutus tukee avoimiin järjestelmiin siirtymistä, Norman kertoo.
Eduskunnan ulkopuolisten puolueiden ehdokkailta linja oli melko yhtenevä. Apotti-hanketta kritisoitiin ja sen aiheuttamaa toimittajalukkoa pelättiin. Ehdokkaat olivat myös samaa mieltä siinä asiassa, että julkishallinnon ensisijainen vaihtoehto tulisi aina olla avoin lähdekoodi.
Pääkaupunkiseudun terveydenhuoltojärjestelmän uudistushanke Apotti on viime aikoina ollut paljon otsikoissa. Kysyimme ehdokkaiden mietteitä Apotti-hankkeesta.
Piraattipuolueen ehdokas Juha Ristimäki, 91, pirkanmaan vaalipiiristä kommentoi aihetta sanomalla, että pääkaupunkiseudun ulkopuolelle Apotti-hanke näyttäytyy liian suureksi paketoituna mammuttina, jossa tilaajaa on yritetty ajaa puoliväkisin suljetun järjestelmätoimittajan syliin ja hankkeen toteutuessa sairaanhoitopiiri olisi käytännössä sidottu järjestelmätoimittajaan, joka voi hyödyntää tilannetta hinnoittelussaan. Toivottavasti hankkeen sivujen kommentit avoimista rajapinnoista pitävät sentään lopputuloksessa paikkansa, Ristimäki toteaa.
Avoimen datan hyödyistä puhuu Piraattipuolueen Jarno Luoma-Nirva, 83, pirkanmaan vaalipiiristä. Esimerkkinä hän nosti esille julkisen liikenteen datan avaamisesta saadut positiiviset kokemukset. Avoimen datan pohjalta on kehitetty suuret määrät erilaisia sovelluksia, jotka helpottavat käyttäjien elämää. Nämä on saatu ilman, että liikennealan yritysten olisi itse tarvinnut maksaa sovellusten kehittämisestä, Luoma-Nirva toteaa.
SKP:n Heikki Ketoharju, 120, Helsingin vaalipiiristä toteaa, että usein unohdetaaan, mikä Suomen vahvuus on eli laadukas ja maksuton korkeakoulutus. Eihän Linux-ydinkään olisi ikinä valmistunut, jos Linus Torvalds ei olisi saanut tehdä periaatteessa melkein mitä haluaa opintotukea nostaessaan.
Haastattelut ovat luettavissa kokonaisuudessaan täällä.
Katso listaus kaikista ehdokkaista, jotka ovat ilmoittaneet ajavansa avoimien tietojärjestelmien käyttöä. Mikäli sinulla on tiedossasi listalle kuuluva ehdokas, voit ilmiantaa hänet meille osoitteeseen noora.huotari@coss.fi. Huomioimme ilmoitukset artikkelia päivitettäessä.