Avoimen lähdekoodin suomentajan Jorma Karvosen haastattelu

COSS julkaisee viialalaisen Jorma Karvosen syntymäpäivähaastattelun. Karvonen on ollut suomentamassa kymmeniä avoimen lähdekoodin ohjelmia ja tällä tavoin merkittävästi edistänyt niiden käyttökelpoisuutta ja suosiota Suomessa.

Avoimen lähdekoodin kotoistajan eli suomentajan haastattelu

Akaan Viialassa asuva ohjelmistosuunnittelija Jorma Karvonen on useimmille suomalaisille tuntematon, mutta he ovat silti saattaneet tietämättään törmätä Karvosen aikaansaannoksiin. Karvonen on tietokoneohjelmien kotoistaja eli suomentaja, kuten aiemmin on sanottu. Hän on ollut yksi ahkerimmista avoimen lähdekoodin suomentajista ja hänen suomentamiaan tekstejä saattaa tulla linux-ohjelmien lisäksi vastaan myös monilla webbisivustoilla.

Keskiviikkona 13.4.2011 kotonaan ystävien, tuttavien ja sukulaisten kanssa 60-vuotispäiväänsä juhliva Jorma Karvonen on huolestunut avoimen lähdekoodin kotoistamistilanteesta. Useat hankkeet ovat käytännössä pysähtyneet. Karvonen otaksuu, että taloudellinen tilanne on saanut suomentajat keskittymään täysin omiin työtehtäviinsä ja suomentamisen kaltainen vapaaehtoistoiminta on jäänyt syrjään. Uusia kääntäjiä on hankkeisiin tullut myös vähän ja harvat uudet yrittäjätkin saattavat huomata tehtävän liian vaikeaksi jo ensiyrittämällä.

– Nuorison puuttuminen saattaa johtua myös uusista kielenopetusmenetelmistä. Minun sukupolveni koululainen opetteli kieliä käännösharjoituksin, mutta näin ei ole välttämättä enää nykyään, Karvonen sanoo.

Kysymys: Kuinka kiinnostuit Open source-suomentamisesta?

Vastaus: Seurasin kuinka nykyään jo 85-vuotias isäni yritti opetella tietokoneen käyttöä toistakymmentä vuotta sitten. Käyttöjärjestelmä oli suomenkielinen Windows, mutta monet sovellukset ja virheilmoitukset olivat silti englanninkielisiä. Isä ei osannut ollenkaan englantia ja oli aivan hukassa aina vieraskielisen termin kohdatessaan. Windowsiin en pystynyt vaikuttamaan, mutta päätin, että ns. open source- eli avoimen lähdekoodin ohjelmat pitäisi suomentaa mahdollisimman laajalti, jotta vieraita kieliä osaamattomatkin osaisivat käyttää niitä. Tietokoneen käytön opettelussa oli aivan tarpeeksi työtä että tarvitsisi vielä opetella kieliäkin.

Kysymys: Onko käännöstyö vaikeaa?

Vastaus: Käännettävissä teksteissä on usein tavalliselle englanninkielen käyttäjille vieraita termejä. Mutta minulla oli ollut kielenkääntäminen sekä harrastuksena että joskus myös työtehtävänä ja olen tottunut vaikeisiin teksteihin. Koen kääntämispulmat älyllisinä haasteina. Jotkut harrastavat sanaristikoita tai sudokuja. Tämä on vähän samanlainen harrastus. Oikeastaan mitä vaikeampi teksti, niin sitä suurempana haasteena koen sen. Pikkuveljeni pelaa shakkia, joten hän on luonteeltaan vähän samanlainen.

Kysymys: Milloin aloitit suomentamisharrastuksen?

Vastaus: Itse asiassa työn kautta. Olin Posti- ja telelaitoksella puhelinkeskusasentajana 1970-luvulla. Suomessa oli paljon ruotsalaisen L M Ericssonin puhelinkeskuksia. Monet olivat prototyyppejä, jotka ruotsalaiset pystyivät myymään Suomeen, koska tämä on kaksikielinen maa ja ruotsinkielisiä käsikirjoja ei siksi ollut pakko suomentaa. Mutta puhelinkeskusasentajille eikä edes puhelinkeskusteknikoillekaan ruotsinkieliset käsikirjat eivät aina auenneet, joten aloin työssäni suomentaa niitä. Puhelinkeskukset olivat siihen aikaan ns. analogisia relekeskuksia, ei digitaalikeskuksia kuten nykyään.

Kysymys: Mikä oli suurin ero digitaalitekniikkaan?

Vastaus: Ehkä se, että teksteissä käsiteltiin paljon mekaniikkaa. Nykyisissä digitaaliteknisissä teksteissä taas puhutaan paljon logiikasta ja myös yhteyskäytännöistä eli protokollista.

Kysymys: Oliko käännöstyössä erityisiä vaikeuksia?

Vastaus: Suomentaminen oli suhteellisen helppoa sen jälkeen kun termit tulivat tutuksi. Kerran tuli vain vastaan käsite, jota en ensin ymmärtänyt. Se oli muistaakseni ”överplus” ja mietin pitkään, että mitä sillä tarkoitetaan. Mutta sitten keksin, että puhelinkeskuksissa käyttöjännite oli -48 volttia. Kaikki yleismittarilla mitattavat jännitteet olivat välillä 0…-48 volttia. Mutta Ericsonin insinöörit olivat keksineet, että +48 voltin jännitettä voi käyttää signalointiin ja se oli nimetty termillä ”överplus”. Tavallinen plus oli 0 volttia.

Kysymys: Mitä open source -suomennoshankkeita on olemassa?

Vastaus: Monilla linux-jakelupakkauksilla on omat kotoistamis- eli suomentamishankkeensa, esimerkkinä Debian, Fedora, Mandriva, openSUSE ja Ubuntu. Sitten joillekin sovelluksille löytyy omat hankkeensa, esimerkiksi OpenOffice. Erilaisilla työpöytäohjelmistoilla voi olla omat suomentamishankkeensa. Näitä ovat esimerkiksi Gnome ja KDE. Jälkimmäisen suomentamisessa olen itsekin mukana. Sitten on translationproject.org-hanke, jossa suomennetaan ohjelmia, jotka ovat yhteisiä kaikille linux-jakeluversioille. Tähän hankkeeseen olen itse panostanut eniten. Sitten on translatewiki.net-sivusto, jonka kautta suomennetaan webbisivustoja. Myös tässä työssä olen mukana. Ja lopulta on kokonaan uusia käyttöjärjestelmiä. Esimerkkinä on Haiku (http://www.haiku-os.org/). Muistelen, että Haiku-käyttöjärjestelmän Bluetooth-koodia on ollut kehittämässä eräs suomalainen ja hän oli muistaakseni tehnyt pääosan käyttöjärjestelmän Bluetooth-suomennoksesta, mutta kaikki muut suomennokset taitavat sitten ollakin allekirjoittaneen käsialaa siltä osin kuin käyttöjärjestelmää on ehditty kotoistaa.

Kysymys: Millä tavoin webbisivuja suomennetaan?

Vastaus: Tämä translatewiki.net on yhteinen sivusto, joka tarjoaa suomentajalle ns. online- eli verkkotyökalun, jonka avulla eri webbiohjelmistoja voi suomentaa. Jotkut webbiohjelmistot tai sivustot tarjoavat oman verkkotyökalun, jonka avulla yritetään houkutella tavalliset webbisurffailijat suomentamaan kyseistä ohjelmistoa. Itse olen suomentanut translatewiki.net-työkalulla muistaakseni nimimerkillä Centerlink useita ohjelmia osittain tai kokonaan. Esimerkiksi Shapado-niminen webbiohjelmisto on kokonaan allekirjoittaneen suomentama vaikka en ole varma, että onko viimeisimpiä korjauksiani jo päivitetty ohjelmaan.

Kysymys: Mikä ohjelmisto on Shapado?

Vastaus: Se on kysymys-vastaus-ohjelmisto, jolla kuka tahansa voi perustaa nettiin kysymys-vastaussivuston. Kun kyseiselle sivustolle rekisteröityy, niin voi valita käytettävän kielen. Ja nykyään suomi on yksi valittava kieli.

Kysymys: Onko tämä käytäntönä muillakin webbiohjelmistoilla?

Vastaus: Ei. Jotkut ohjelmistot käyttävät rekisteröitymistä ja kielen valintaa, mutta joillakin webbisivustoilla tutkitaan se mistä maasta webbisurffaaja saapuu sivustolle. Ja jos tarjolla on webbiohjelmistoversio kyseisen maan kielellä, niin se tarjotaan surffaajalle automaattisesti. Mitään rekisteröitymistä ei tarvita.

Kysymys: Millainen on verkkotyökaluilla tehtyjen suomennosten laatu?

Vastaus: Jos on hyvä suomentaja, niin suomennokset ovat aivan kelvollisia. Mutta verkkotyökaluilla tehdyt suomennokset tarkistetaan ja korjataan aina jälkikäteen. Muissa hankkeissa, esimerkiksi translationproject.org -hankkeessa, suomentaja lähettää suomennoksensa ensin suomentajien yhteiselle laatupostituslistalle arvioitavaksi ja muut suomentajat tarkistavat suomennoksen. Sen jälkeen suomentaja korjaa löydetyt virheet ja tekee ne parannukset, joista on päästy yksimielisyyteen. Vasta sen jälkeen suomennos laitetaan jakeluun. Joten näin saadaan alusta alkaen laadukkaita suomennoksia.

Kysymys: Voivatko käyttäjät vaikuttaa suomennoksiin?

Vastaus: Kyllä. Yleensä kaikissa ohjelmissa on palautesähköpostiosoite, johon voi lähettää palautetta mahdollisista käännösvirheistä. Palauteosoite näkyy useimmiten kun kysytään help- eli opastetekstiä. Mekanismi on sama kuin ohjelmistovioissa. Myös niitä varten help- eli opastetekstissä on oma palauteosoite. Jotkut ohjelmat ovat sen verran erityisosaamista vaativia, että suomentaja tai edes suomentajaryhmä ei välttämättä hallitse eritysalan käsitteistöä ja termistöä. Siksi jopa perusteellisesti tarkistettu suomennos saattaa olla virheellinen. Oma kokemukseni on kuitenkin, että suomennoksista tulee aika vähän tulee palautetta. Mutta itse olen sen sijaan suomennoksia tehdessä huomannut lukuisia ohjelmistovikoja tai väärin kirjoitettuja englannin kielen sanoja ja tehnyt lukuisia parannusehdotuksia epäselvistä virheilmoituksista tai muista sellaisista.

Kysymys: Mitä ohjelmia translationproject.org -hanke suomentaa?

Vastaus: Tähän hankkeeseen on kertynyt sellaisia ohjelmia, jotka ovat yhteisiä kaikille linux-jakeluversioille, vaikka kaikki jakeluversiot eivät välttämättä sisällytä jokaista ohjelmaa omaan jakeluversioonsa. Ohjelmat ovat erilaisia komentoriviohjelmia, kirjasto-ohjelmia, salausohjelmia, ohjelmistokehitystyökaluja ja palvelinohjelmistoja. Monet ohjelmat ovat suhteellisen harvojen käyttämiä. Yleisimmin käytetty toistaiseksi suomentamaton ohjelma taitaa olla mailutils-ohjelma. Kyseisen ohjelmiston kehittäjät kysyivät minulta vuosi sitten, että voisinko suomentaa sen. Lupasin tehdä sen, mutta se on vieläkin vasta 66-prosenttisesti valmis. Suomennettavia merkkijonoja on hiukan yli 1500. Toivon, että löydän keväällä aikaa työn tekemiseksi valmiiksi.

Kysymys: Mikä on translationproject.org-hankkeen valmistumisaste?

Vastaus: Aika hyvä. Suomi on kotoistettujen ohjelmien lukumäärässä tällä hetkellä 7. sijalla (lähdekoodikieltä eli englantia ei lasketa). Kaikkiaan 131 ohjelmaa on suomennettu. Seuraavassa taulukossa on kaikki kielet, joissa on kotoistettu vähintään 100 ohjelmaa:

Kieli	Ohjelmia
vietnam	158
hollanti	152
ranska	151
ruotsi	145
tanska	141
saksa	140
suomi	131
indonesia	126
espanja	123
kiina	121
venäjä	119
puola	117
italia	106
tsekki	100

Näistä 131:stä suomennetusta ohjelmasta olen itse suomentanut yksin tai yhdessä aikaisemman suomentajan kanssa 85 ohjelmaa eli suurimman osan.

Kysymys: Entä muut hankkeet?

Vastaus: KDE-työpöytä on tällä hetkellä suomennettu 69-prosenttisesti. Translatewiki.net-hankkeissa eri ohjelmistoilla on erilaisia valmistumisasteita. Haiku-käyttöjärjestelmä on käytännössä suomennettu 100-prosenttisesti, mutta dokumentaation suomentamista ei ole edes aloitettu. Tiedot muiden hankkeiden valmistumisasteesta löytävät hankkeiden kotisivuilta tai viimeistään versionhallinnan tilastoista.

Kysymys: Pyritäänkö ohjelmat suomentamaan kokonaan?

Vastaus: Olen pyrkinyt suomentamaan ohjelmat 100-prosenttisesti. Mutta esimerkiksi jotkut kehitysohjelmat tukevat useita ohjelmointikieliä ja suomentajat eivät välttämättä tunne niitä kaikkia. Tällöin suomentaja voi valita, että hän suomentaa vain sen osan jonka tuntee ja jota hän ehkä käyttää itse päivittäin. Itse taas yritän suomentaa myös nekin tekstit, joissa joudun toisinaan vähän arvaamaan oikeaa suomennosta. Ja joihin ei aina löydy oikeaa ratkaisua laaturyhmästäkään. Katson, että jos suomennoksiin tulee joku virhe, niin palautesähköpostiosoite on sitä varten, että asiantuntevampi käyttäjä voi lähettää korjaukset. Muussa tapauksessa suomennos jää tekemättä koko ohjelman elinkaaren ajan. Virheellinenkin suomennos ärsyttää asiantuntijaa korjaamaan sen.

Kysymys: Täytyykö avoimen lähdekoodin suomentajalla olla tutkinto?

Vastaus: Tietysti akateeminen loppututkinto ja kielenkääntäjän tutkinto olisi ihanteellinen. Mutta mitään muodollista tutkintovaatimusta ei aseteta. Itse olen esimerkiksi kahden laudaturin ylioppilas, joka ei koskaan lähtenyt opiskelemaan. Kolmas laudatur jäi pikkuista vajaaksi. Kielenkääntämisen teoriasta on ilmestynyt suomeksi aivan hyviä kirjoja, joihin kannattaa perehtyä. Itse pidän esimerkiksi Rune Ingon teoksesta ”Kääntämisen teoriaa ja sen sovellusta” ja luinpa joskus yliopistokirjastossa Rune Ingon väitöskirjankin, jonka aiheena oli muistaakseni monikollisten sanojen (häät, hautajaiset) kääntäminen. Kielenkääntämisen teoriaan on hyvä perehtyä, mutta nuo opaskirjat perehdyttävät siihen riittävästi. Kovin syvällisesti teorioita ei tarvitse osata. Tässä työssä pärjää, vaikka Noam Chomsky menee yli hilseen.

Kysymys: Millaisia apuvälineitä suomentaja tarvitsee?

Vastaus: Erilaiset sanakirjat ovat välttämättömiä. Webbisanakirjoista on nykyään jo paljon apua. Esimerkiksi sanakirja.org on englanninkielen osalta hyvä. Ruotsinkielen kohdalla sanakirja.org on puutteellinen, mutta ruotsia tarvitsen open source-suomentamisessa vain silloin kun epävarmoissa suomennoksissa vertaan eri kielten kotoistamisratkaisuja. Omasta kirjastostani löytyy hiukan jo vanhentunut Nykysuomen sanakirja ja vino pino muita sanakirjoja. Esimerkiksi Tietotekniikan liiton ATK-sanakirjaa käytän paljon. Netistä löytyy käännösryhmien omia sanastoja, joita käytän kriittisesti. Suomenkielen taajuussanakirjaa käytän toisinaan ja yksi pieni synonyymisanastokin on ilmestynyt suomeksi. Nykyään tosin googlen hakuindeksiä käytetään taajuussanakirjaa useammin sanan yleisyyden selvittämiseksi.

Kysymys: Voiko suomentamisessa käyttää käännöstyökaluja?

Vastaus: Tällaiset .po -tiedostojen käsittelyä helpottavat editorit ovat hyviä. Itse käytän kuitenkin paljon tavallista tekstieditoria ja PoEdit-ohjelmalla useinmiten vain tarkistan,että miten paljon työtä on vielä jäljellä. Netin google translate -ohjelma ja muut vastaavat ovat käytännössä käyttökelvottomat tämän kaltaisessa työssä.

Kysymys: Saavatko avoimen lähdekoodin suomentajat mitään palkkiota?

Vastaus: Eivät normaalisti. Vaikka periaatteessa pyritään siihen, että ihmiset tukisivat lahjoituksin avoimen lähdekoodin hankkeita ja näitä lahjoituksia ohjataan sitten sekä ohjelmistokehittäjille että kotoistajille. Vastikään olin mukana Google Code-In -hankkeessa, jossa yritettiin houkutella koululaisia erilaisiin ohjelmankehitystehtäviin. Yhtenä tehtäväryhmänä oli ohjelmien kotoistaminen ja olin mentorina valmiina, jos joku teini olisi ollut halukas suomentamaan tiettyjä ohjelmia. Hyvin onnistuneesta suomennoksesta oli luvassa rahapalkkio. Mutta yhtään halukasta ei löytynyt. Itse sain tästä mentor-valmiudesta Google Code-In T-paidan, joka on toistaiseksi ainoa palkkio, jonka olen saanut mistään avoimen lähdekoodin hankkeesta.

Kysymys: Miten suomentamishankkeet etenevät?

Vastaus: Oma käsitykseni on, että aika tahmeasti. Monet hankkeet ovat lähes pysähtyneet ja radikaalia edistymistä ei ole tapahtunut vuosiin. Translationproject.org taitaa olla poikkeus paljolti siksi, että allekirjoittanut on ollut kyseisessä hankkeessa niin aikaansaava. Samoin KDE-hankkeessa on kahden kolmen kääntäjän voimin tapahtunut hidasta edistymistä. Otaksuisin, että suurin syy hankkeiden pysähtyneisyyteen on yleinen taloudellinen tilanne. Ihmisillä on epävarmuutta omasta työpaikastaan ja he keskittyvät siihen 100-prosenttisesti. Ja tällainen suomentamisen kaltainen vapaaehtoistoiminta jää sivuun. Itse olen siirtymässä eläkkeelle ja muiden harrastusten rinnalla minulla on aikaa myös suomentamisharrastukselle.

Kysymys: Onko suomentamisesta tehty akateemisia tutkimuksia?

Vastaus: Tietääkseni ei ole. Itse olen toisinaan keskustelufoorumeilla ehdotellut, että joku tekisi edes gradun näistä avoimen lähdekoodin suomennoksista, että saataisiin jonkinlainen kattava arviointi suomennostyön laadusta. Sellainen parantaisi varmaan suomennosten laatua. Mutta toistaiseksi kukaan ei ole tiettävästi tarttunut tehtävään. Otaksun ainakin, että itse saisin ensimmäisenä kyselykaavakkeen, jos joku ryhtyisi puuhaan.

Kysymys: Miten Haiku poikkeaa muista avoimen lähdekoodin hankkeista?

Vastaus: Ohjelmistojen ja käyttöjärjestelmän suomentamiseen on olemassa verkkotyökalu (http://hta.polytect.org). Samoin käyttöjärjestelmän dokumentaation kotoistamiseen on olemassa verkkotyökalu. Haikussa ei käytetä muissa kotoistamishankkeissa yleisiä .po -tiedostoja. Olen termistöä luodessani voinut myös käyttää parhaimmaksi näkemääni ratkaisua ja ei ole pakko pitäytyä jo vakiintuneessa termissä.

Kysymys: Millä tavalla parhaita ratkaisuja?

Vastaus: Suomentamisessa on saattanut vakiintua pitkä termi, vaikka lyhyempikin olisi ollut tarjolla. Kielitieteessä kerrotaan, että hyvin monessa kielessä sanasto lyhenee sitä mukaa mitä vanhemmaksi kielen kirjakieli tulee. Tämä kehitys näkyy myös suomen kielessä. Pitkien sanojen tilalle käyttöön on tullut uusia lyhyempiä sanoja. Samoin monia aikaisempia yhdyssanoja on alettu kirjoittaa erilleen. Itse olen pyrkinyt myötäilemään tätä kehitystä ja valinnut lyhyemmän termin silloin kun tarjolla on kaksi tai useampia vaihtoehtoisia termejä. Mutta jos jokin termi on jo vakiintunut suomen kieleen, niin sitä ei voi muuttaa. Mutta Haiku-käyttöjärjestelmä on sikäli suomentajan kannalta neitseellinen alue, että siellä voin ottaa lyhyemmät termit käyttöön.

Kysymys: Voitko kertoa esimerkin?

Vastaus: Vaikka niinkin yleinen eglannin sana kuin ”Cancel”. Sen suomalaisena vastineena on vakiintunut ”Peruuta”, vaikka tarjolla olisi myös ”Peru”. Omassa kielentajussa koen peruuta-sanan aika konkreettiseksi. Autoja peruutetaan. Sen sijaan puheita perutaan. ”Peru” on mielestäni enemmän abstrakti. Haiku-käyttöjärjestelmän suomennoksissa käytän siksi sitä.

Seuraavat 85 avoimen lähdekoodin tietokoneohjelmaa Jorma Karvonen on suomentanut joko yksin tai yhdessä muiden (aikaisempien suomentajien) kanssa:

http://translationproject.org/domain/ant-phone.html
http://translationproject.org/domain/anubis.html
http://translationproject.org/domain/aspell.html
http://translationproject.org/domain/bfd.html
http://translationproject.org/domain/bibshelf.html
http://translationproject.org/domain/binutils.html
http://translationproject.org/domain/bison.html
http://translationproject.org/domain/bison-runtime.html
http://translationproject.org/domain/bombono-dvd.html
http://translationproject.org/domain/buzztard.html
http://translationproject.org/domain/cflow.html
http://translationproject.org/domain/cpio.html
http://translationproject.org/domain/cppi.html
http://translationproject.org/domain/cpplib.html
http://translationproject.org/domain/dialog.html
http://translationproject.org/domain/dico.html
http://translationproject.org/domain/doodle.html
http://translationproject.org/domain/exif.html
http://translationproject.org/domain/findutils.html
http://translationproject.org/domain/flex.html
http://translationproject.org/domain/freedink.html
http://translationproject.org/domain/gawk.html
http://translationproject.org/domain/gettext-runtime.html
http://translationproject.org/domain/gettext-tools.html
http://translationproject.org/domain/gip.html
http://translationproject.org/domain/gjay.html
http://translationproject.org/domain/gliv.html
http://translationproject.org/domain/gnome-manual-duplex.html
http://translationproject.org/domain/gnubik.html
http://translationproject.org/domain/gnulib.html
http://translationproject.org/domain/gold.html
http://translationproject.org/domain/gpe-aerial.html
http://translationproject.org/domain/gpe-beam.html
http://translationproject.org/domain/gpe-bluetooth.html
http://translationproject.org/domain/gpe-calendar.html
http://translationproject.org/domain/gpe-conf.html
http://translationproject.org/domain/gpe-contacts.html
http://translationproject.org/domain/gpe-edit.html
http://translationproject.org/domain/gpe-filemanager.html
http://translationproject.org/domain/gpe-go.html
http://translationproject.org/domain/gpe-login.html
http://translationproject.org/domain/gpe-package.html
http://translationproject.org/domain/gpe-sketchbook.html
http://translationproject.org/domain/gpe-timesheet.html
http://translationproject.org/domain/gpe-todo.html
http://translationproject.org/domain/gprof.html
http://translationproject.org/domain/grep.html
http://translationproject.org/domain/grub.html
http://translationproject.org/domain/gsasl.html
http://translationproject.org/domain/gss.html
http://translationproject.org/domain/gtkspell.html
http://translationproject.org/domain/idutils.html
http://translationproject.org/domain/jwhois.html
http://translationproject.org/domain/keytouch.html
http://translationproject.org/domain/keytouch-editor.html
http://translationproject.org/domain/keytouch-keyboard-bin.html
http://translationproject.org/domain/latrine.html
http://translationproject.org/domain/ld.html
http://translationproject.org/domain/leafpad.html
http://translationproject.org/domain/libgpewidget.html
http://translationproject.org/domain/libgsasl.html
http://translationproject.org/domain/libiconv.html
http://translationproject.org/domain/libidn.html
http://translationproject.org/domain/linkdr.html
http://translationproject.org/domain/m4.html
http://translationproject.org/domain/minicom.html
http://translationproject.org/domain/mkisofs.html
http://translationproject.org/domain/myserver.html
http://translationproject.org/domain/nano.html
http://translationproject.org/domain/opcodes.html
http://translationproject.org/domain/popt.html
http://translationproject.org/domain/psmisc.html
http://translationproject.org/domain/recode.html
http://translationproject.org/domain/recutils.html
http://translationproject.org/domain/rpm.html
http://translationproject.org/domain/rush.html
http://translationproject.org/domain/sed.html
http://translationproject.org/domain/shishi.html
http://translationproject.org/domain/sysstat.html
http://translationproject.org/domain/tracgoogleappsauthplugin.html
http://translationproject.org/domain/vmm.html
http://translationproject.org/domain/wdiff.html
http://translationproject.org/domain/wget.html
http://translationproject.org/domain/wyslij-po.html
http://translationproject.org/domain/xdg-user-dirs.html