COSS.fi

COSS.fi

Case 1/05 – Moodle

Moodle rahamaailmassa

Moodle – Pohjolan, Suomi-yhtiön, säästöpankkien ja Ilmarisen Loisto-valinta

Avoin lähdekoodi riskittömämpi ratkaisu

Avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin liitetään usein mielikuvia riskitekijöistä. Pohjola, Suomi-yhtiö, säästöpankit ja Ilmarinen tulivat analyysissaan toisenlaiseen lopputulokseen. Yhtiöiden yhteinen oppiverkko, nimeltään Loisto, toteutettiin avoimeen lähdekoodiin perustuvalla Moodle-järjestelmällä.

Suljetun kaupallisen ratkaisun valitseminen olisi sitonut kätemme pitkälle tulevaisuuteen, eikä kehitystä kuitenkaan voi ennakoida varmaksi. Mielestämme avoin ratkaisu oli vähemmän riskaabeli kuin suljettu järjestelmä, Pohjolan osastonjohtaja Jari Heikkurinen selvittää.

Piilotetun lähdekoodin lisäksi hinta olisi ollut sitova tekijä suljettujen ratkaisujen kohdalla. Laajan kaupallisen oppimisjärjestelmän alkukustannus muodostuu sellaiseksi, että investoinnille vaaditaan vastinetta pitkälti eteenpäin.

Kumppanuusyhtiöt eivät halunneet sitoutua tiukasti johonkin tiettyyn ratkaisuun ja siihen kytkeytyneeseen toimittajaan. Moodle tarjosi sopivan vaihtoehdon.

Ratkaisu olisi saattanut olla toinen, jos yhtiöiden tarkoituksena olisi ollut mahdollisimman nopeasti siirtää koko perehdyttämis- ja koulutustoiminta pelkästään verkossa tapahtuvaksi.

Yhtiöt kuitenkin päättivät lähteä liikkeelle pienin hallituin askelin. Pilotin avulla kerätään kokemuksia ja totutetaan niin kouluttajia kuin koulutettaviakin verkko-oppimiseen. Samalla Moodle tulee testatuksi perin pohjin.

Lisää tehoa koulutukseen

Pilottiprojektina Pohjola, Suomi-yhtiö, säästöpankit ja Ilmarinen toteuttivat verkkokurssin asiakaspalvelussa toimiville uusille työntekijöille.

Perehdyttämisen tukena toimiva kurssi antaa yleiskuvan toimialasta – vakuutus-, pankki- ja rahoitustoiminnasta – asiakaspalveluun liittyvää koulutusta sekä tietoa yhtiöiden kumppanuustoiminnasta.

Myöhemmin Loisto-oppiverkkoa tulevat käyttämään muutkin henkilöstöryhmät.

Verkon avulla koulutuksen vaikuttavuutta lisätään samalla kun kustannukset, esimerkiksi matkakulut, vähenevät. Myös sisällön tuottamisen virtaviivaistaminen ja materiaalin uudelleenkäytettävyys tuovat tehoa koulutustoimintaan.

– Verkon lisäksi käytämme perinteisiä kehittämisen menetelmiä jatkossakin. Yhdistelemme monimuotoista lähikoulutusta, työssä oppimista ja verkko-oppimista tarpeen mukaan, sanoo henkilöstön kehittämispäällikkö Pirkko Melaja Ilmarisesta.

Vaihtoehdoissa ei isoja eroja – paitsi hinnassa

Puolitoista vuotta sitten projektin ohjausryhmäläiset eivät juuri tienneet avoimen lähdekoodin vaihtoehdoista. Kun keskusteluissa Mediamaisteri Oy:n kanssa tuli esille Moodle, ohjausryhmä ryhtyi tutkimaan asiaa.

Valintaprosessin aikana ryhmä tutustui lukuisiin suljettuihin ratkaisuihin. Aiemmin käyttökokemuksia oli kertynyt kolmesta eri tuotteesta.

Ohjausryhmä totesi pian, että eri vaihtoehdoissa on hyvät ja huonot puolensa. Lupaukset ja ominaisuudet vaihtelevat, mutta jokainen ratkaisu toimii tavallaan.

Tällöin korostui hinnan merkitys. Suljetuista ratkaisuista ei lopulta löytynyt mitään sellaista, mikä olisi perustellut niiden korkeammat kustannukset suhteessa avoimeen ratkaisuun.

Ohjausryhmä arvioi karkeasti, että Moodlella tehty oppimisympäristö tulee viisi kertaa edullisemmaksi kuin vastaavanlaisella suljetulla järjestelmällä toteutettu.

Avoimista ratkaisuista ei myöskään tullut tietoon negatiivisia kokemuksia asiantuntijoilta tai muista lähteistä. Kun vielä yhtiöiden tietohallinto suhtautui asiaan myötämielisesti, päätös pilotista oli lopulta helppo.

Kehitystyötä avoimesti – bisnestä turvallisesti

Tietohallinnon kanssa käytiin kaikki tarkasti läpi. Kriteerit olivat tiukat, mutta mitään tietoturva- tai muita ongelmia ei ilmennyt, Mediamaisteri Oy:n toimitusjohtaja Timo Väliharju toteaa tyytyväisenä.

Mediamaisteri tutustui Moodleen ensimmäisen kerran marraskuussa 2002. Järjestelmän ensimmäinen versio oli julkaistu verkossa saman vuoden elokuussa.

Tuolloin Mediamaisteri toimi yksinomaan suljettujen kaupallisten tuotteiden parissa. Asiakkaat päätyivät usein hankkimaan jonkin ratkaisun Mediamaisterin suosittelun perusteella.

Tarkempi tutustuminen Moodleen ja ansaintalogiikan hahmotteleminen johtivat siihen, että Mediamaisteri otti Moodlen työkalupakkiinsa.

Asiakkailla on jonkin verran ennakkoluuloja avoimen koodin ratkaisuja kohtaan, mutta ne ovat vähentyneet tiedon lisääntyessä.

Puhuttaessa Open Sourcesta ja bisneksestä pitää muistaa yksinkertainen totuus: vaikka koodi on avointa, sisältö ei ole. Yhteisö kehittää avoimesti työkaluja, mutta yrityksen kilpailuedun kannalta ratkaisevaa on se, miten työkaluja käytetään, kommentoi Mediamaisterin projektipäällikkö Tuomas Lehtinen epäilyjä avointen ratkaisujen tietoturvasta.

Mediamaisteri on tiiviisti mukana Moodle-projektissa. Asiakkaille yritys ei kuitenkaan pyri heti tarjoamaan uusimpia sovelluksia ja ominaisuuksia.

Avoimen lähdekoodin ratkaisuihin lisäarvoa tuottavan palveluyrityksen tavoite onkin usein toisenlainen kuin kaupallisiin ohjelmistoihin sitoutuneella toimijalla. Toimittaja voi osallistua itse projektiin, mutta samalla se seuraa ja arvioi kehitystyötä kriittisesti asiakkaan näkökulmasta.

Mediamaisteri pyrkii pikemmin ”hidastamaan” uusien sovellusten käyttöönottoa kuin myymään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa puolivalmiita tai pelkällä markkinakuorrutuksella uudistettuja versioita.

Räätälöitävyys mahdollistaa joustavan jatkokehityksen

Aikaisemmin meillä oli käytössä suljettu kaupallinen alusta, josta oli hankala saada pois tarpeettomia toimintoja, jotka vain häiritsivät itse asian oppimista, kehittämispäällikkö Maija Nurmi Suomi-yhtiöstä muistelee.
 
Räätälöitävyys olikin keskeinen piirre, joka kallisti ratkaisun avoimen lähdekoodin suuntaan.

Moodlen jokaisella moduulilla on projektissa oma vastuuhenkilö. Eri palikoiden kehitystyö on toisistaan riippumatonta. Modulaarisen rakenteen ansiosta asiakaskohtainen soveltaminen ja kehitys on joustavaa.

Uuden työkalun kehittäminen vie aikaa kahdesta kolmeen viikkoa. Loisto-projektissa Mediamaisteri kehitti uudenlaisen kyselylomakkeen, jonka koodi palautuu Moodle-projektin käyttöön, avoimuuden periaatteen mukaisesti.

Oppimisympäristöä on tarkoitus kehittää edelleen pilotista saatavan palautteen perusteella. Jatkossa eri yhtiöt tulevat myös tekemään omiin tarpeisiinsa räätälöityjä sisältöjä ja ratkaisuja.

Tietty samankaltaisuus käytettävyyden osalta pyritään kuitenkin säilyttämään.

 
– Moodle ei ole ainut verkko-oppimisjärjestelmä, jonka työntekijämme urallaan kohtaavat. On käyttäjäystävällistä, että kumppanuusyhtiöiden ratkaisu noudattaa yhtenäistä käyttölogiikkaa, sanoo säästöpankkeja hankkeessa edustava henkilöstön kehittämispäällikkö Eeva Malmi.

Loisto tukee kumppanuutta

Pohjola, Suomi-yhtiö, säästöpankit ja Ilmarinen tekevät yhteistyötä muun muassa jakelukanavien osalta. Uusi yhteinen verkko-oppimisen strategia valmistui vuonna 2003. Loisto-oppiverkon pilotti on ensimmäinen projekti, jossa uutta strategiaa testataan käytännössä.

Hankkeen projektipäällikkönä toimiva Pohjolan koulutuspäällikkö Tuula Pellikka sanoo, että projektilla on selkeä sisäisen viestinnän tavoite verkko-oppimisen ohella.

– Oppimisympäristö on tärkeä väline kumppaneiden välisestä yhteistyöstä tiedottamiseen. Viesti kulkeutuu tätä kautta yhdenmukaisena kaikkiin yhtiöihin.

Sisältö ja prosessit – onnistuneen projektin kulmakivet

Pilottiprojekti pysyi budjetissa ja aikataulussa. Ratkaisuun tuli jopa joitakin ylimääräisiä toiminnallisuuksia, joita ei ollut mukana alkuperäisessä suunnitelmassa.

Sisällöntuotanto alkoi tammikuussa ja kesäkuun alussa ensimmäinen versio toimivasta oppimisympäristöstä oli valmis.

Sisällön tuottaminen oli odotetusti projektin työläin vaihe. Valmiin sisällön vieminen Moodleen kesti vain pari viikkoa.

Ratkaisulla on kaikkiaan noin 5 000 käyttäjää. Myöhemmin käyttäjämäärä kasvaa, kun yhtiöt vievät koulutusta yhä enemmän oppiverkkoon.

E-oppimisessa, kuten tietotekniikan mahdollistamissa prosesseissa yleensäkään, kyse ei viime kädessä ole teknisistä haasteista.

– Tekninen ratkaisu on enimmillään vain 10 % kokonaisratkaisusta. Loput 90 % tulee työkulttuuriin ja toimintatapoihin liittyvistä tekijöistä, Mediamaisteri Oy:n toimitusjohtaja Timo Väliharju muistuttaa.

Yksi pilottiprojektin tärkeimmistä tavoitteista on opettaa organisaatiota toimimaan uudella tavalla. Muutos koskee niin koulutettavia, kouluttajia kuin projektitiimiäkin.

Olemme hakeneet toimintamalleja ja perehtyneet verkon rooliin ja mahdollisuuksiin. Sisällön tuottaminenkin sujuu jatkossa entistä tehokkaammin, uskoo kehittämispäällikkö Nina Lönnqvist Pohjolasta.

Teksti & kuvat: Jukka Matikainen

———
  • Moodle on ilmainen avoimen lähdekoodin oppimisalusta. Moodle on saatavissa osoitteessa http://moodle.org. Suomen Moodle-yhteisön kotisivut löytyvät osoitteessa http://www.moodle.fi.
  • Moodle on levinnyt 102 maahan ja sillä on 50 kielivaihtoehtoa. Rekisteröityjä asennuksia on tehty yli 2 150.
  • Moodle syntyi elokuussa 2002 Martin Dougiamaksen tohtorinväitöstyön ohessa. Martin hallinnoi projektia edelleen, lisäksi kehitystyössä on mukana useita käyttäjiä ja ohjelmoijia.
  • Moodle toimii minkä vain SQL-tietokannan kanssa useissa eri palvelimissa ja käyttöjärjestelmissä. Yleisimmin Moodle asennetaan ns. LAMP-ympäristöön (Linux, Apache, MySQL, PHP).
  • Mediamaisteri Oy on e-oppimisen menetelmien ja niitä tukevien järjestelmien kehittämiseen ja arviointiin erikoistunut asiantuntijayritys.
  • Vuonna 2000 perustettu Mediamaisteri työllistää 18 henkilöä. Yrityksen toimipisteet sijaitsevat Tampereella ja Hämeenlinnassa. Yritys on yksityisessä omistuksessa.
  • Mediamaisteri pyrkii lähestymään e-oppimisen haasteita käytännönläheisesti asiakkaan tarpeet huomioiden. Yritys on perehtynyt sekä yksittäisen oppijan että koko organisaation oppimisprosessin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

Pohjola, Suomi-yhtiö, Ilmarinen ja säästöpankit ovat Suomen merkittävimpiä ja tunnetuimpia vakuutus-, pankki- ja rahoitusalan toimijoita.

Scroll to Top