Omatietovaranto – kansallinen sote-aarrearkku hyötykäyttöön

Kelan pääkonttorissa ideoitiin 4.2.2019 hyvinvointituotteita ja -palveluja. Trampoliinina oli Kanta-palvelujen Omatietovaranto ja mukana oli 40 hyvinvointialan asiantuntijaa.

Kanta-palvelujen ja DOBit-verkoston järjestämän tilaisuuden aluksi Kelan Kanta-palvelujen Pirjo Vuorikallas piti tietoiskun Omatietovarannosta osana Kanta-palveluja. Omakantaa käyttää lähes 1,5 miljoonaa suomalaista joka kuukausi osana omaa terveydenhoitoaan. Kansainvälistä yhteistyötä on tehty monella saralla ja Reseptipalvelut ovat käytössä nyt Virossakin. Kanta-palvelujen Omatietovaranto tarjoaa myös kehittäjille vahvan brändin ja rikkaan alustan kehittää hyvinvointipalveluja suomalaisille – käytetyn FHIR-standardin myötä myös kansainvälisesti. Palvelu palvelee sekä kansalaisia että sosiaali- ja terveystoimen julkisen ja yksityisen sektorin ammattilaisia ja se laajenee asteittain palvelemaan erilaisia tiedon yhteiskäyttötilanteita. Omatietovarannossa ja Kanta-palveluissa ylipäätään astutaan monille uusille alueille, jotka edellyttävät uudenlaisia ratkaisuja. Potilastietokannan laajentaminen omahoidon puolelle on mielekäs siirto, mutta samalla tullaan taas uudelle ennenkokeilemattomalle alueelle. Henkilötietojen ja potilastietojen käsittelyä säätelevä lainsäädäntö tekee hyvin perustellun ja loogisen eron lakisääteisten tehtävien hoidon ja henkilön suostumusta edellyttävään tietojen säilyttämiseen ja käyttöön. Kun biohakkeri tallentaa mydatana aktiivisuusmittauksia hoitaakseen hyvinvointiaan, niin samat tiedot lääkärin käsissä muuttuvat kliinisiksi tiedoiksi, joiden perusteella lääkärin valan vannonut lääkäri tekee diagnooseja ja hoitosuunnitelmia ja varoo hoitovirheitä. GDPR-suostumuksen hallintaan liittyy aina mahdollisuus ottaa suostumus pois. Lääkärin kannalta on kestämätöntä jos yhtäkkiä jokin hoitosuunnitelmaan oleellisesti vaikuttanut tieto otettaisiinkin pois. Jotta hoitoon vaikuttavat tiedot pysyvät eheinä ja lääkärin oikeusturva ei vaarannu, tilanne on selkeytettävä. Mm. tätä työtä tehdään asiakastietolain uudistuksessa.

Kelan Kanta-palvelujen Anna Korpelan johdolla sukellettiin Omatietovarannon tietosisältöön, joka vain odottaa sovellusten ja palvelujen kehittäjiä. Omatietovarannon nykyinen määritelty tietosisältö koostuu muun muassa itsehoitolääkkeistä, itsehoitosuunnitelmista, kyselyistä ja mittaustuloksista. Mittaustulokset sisältävät esimerkiksi pituutta ja painoa, vyötärönympärystää, kehonlämpöä ja verensokeria sekä liikuntatietoa askelista energiankulutukseen. Ravitsemustieto sisältää kaloreita ja rasvaa, hiilihydraatteja ja proteiineja, virtsan seurannassa kootaan terveydenhoidon kannalta relevantteja suureita eri tavoin. FHIR-standardin mukainen tietosisältö on kuvattu osana kehittäjän työkalupakkia. Tiedoille on määritelty ‘profiilit’, jotka kuvaavat tiedon rakenteen ja sisällön. Yksikäsitteisen, standardoidun tietosisällön ansiosta varmistetaan tietojen eheys ja laatu. Kuka tahansa sovelluksen tai palvelun kehittäjä voi ehdottaa Omatietovarantoon myös uutta tietosisältöä tai muutosta olemassa olevaan. Ehdotukset käsitellään foorumilla, johon kuuluu Kela, THL, HL7 Finland-yhdistys sekä sovellustoimittajia.

Alustusten jälkeen käärittiin Avaamon Konsultoinnin Jyrki Koskisen johdolla hihat ja lähdettiin hyödyntämään Omatietovarannon mahdollisuuksia ideoimalla uusia palveluja ja tuotteita sekä kehittämällä edelleen nykyisiä. Olemassa olevien tuotteiden edelleenkehittäjiä kiinnosti ajatus rakentaa tuotteista integraatio Omatietovarantoon ja tarjota sitä kautta asiakkailleen sisältöjä ja laajennusta jokapojan ja -tytön omaan Kanta-tietosisältöön. Koska integrointi edellyttää toimialan standardoidun tietosisällön käyttöä, se avaa toimittajalle saman tien mahdollisuuden integroitua mihin palveluun tahansa ja missä vain niin Suomessa kuin maailmallakin. Toinen puolisko tiimeistä ideoi kokonaan uusia palveluja ja nosti esiin haasteita ja kysymyksiä auttamaan ja nopeuttamaan Omatietovarannon hyödyntämistä osana yritysten tuote- ja palvelukehitystä. Kanta-palveluun kytkeytyvä Omatietovaranto nähtiin ainutlaatuisena mahdollisuutena saada integroitu yhden luukun ratkaisu osaksi Suomi-sotea. Kehittäminen on tehtävä viisaasti ja ketterästi, jotta ei synny kilpailevia ‘tietojärviä’.