Case 1/06 – Linux menestyy koulussa
Vitikkalan koulu valitsi keskitetyn Linux-ratkaisun
Linux-pohjainen client-server-järjestelmä on kustannustehokas ja koulumaailmaan sopiva. Keskitetyssä ratkaisussa ylläpito on helppoa ja opetustarpeisiin räätälöity työpöytä tuo tehoa työskentelyyn.
Viime elokuussa käyttöön otettu koulurakennus on viihtyisä ja käytännöllinen. Vaikutelma vahvistuu Vitikkalan koulun medialuokassa. Jämsän Vitikkalan koulu on vahvasti tällä vuosituhannella.
Vitikkalan koulun rehtori Pentti Pirhonen on toiminut aktiivisesti tietotekniikan parissa yli kaksikymmentä vuotta. Pirhonen on ollut lokalisoimassa opetusohjelmia suomeksi jo Commodore-aikoina ja kehittänyt verkko-oppimisympäristöjä mm. Jyväskylän yliopiston kanssa.
Vitikkalan koulun ja Jyväskylän yliopiston yhteistyössä koulu on toiminut sovellusten ideoijana, testaajana ja pilotoijana. Esimerkiksi Peda.netin verkkolehtisovelluksen ja OPSpro-ympäristön juuret ovat Vitikkalassa, josta ne levisivät hankkeen myötä muihin kouluihin.
Aktiivinen asenne teknologian käyttöön on pitänyt koulun ajan tasalla tietotekniikassa. Oppilaiden osaaminen on hyvällä tasolla. Kun uuteen kouluun ryhdyttiin hankkimaan tekniikkaa, haluttiin panostaa myös laitteisiin, jotta ne eivät rajoittaisi osaamisen hyödyntämismahdollisuuksia.
Vitikkalan koulussa on seurattu Linuxin leviämistä koulukäyttöön jo useamman vuoden ajan. Viime vuoden ITK-konferenssissa Hämeenlinnassa Pentti Pirhonen tapasi noormarkkulaisia kollegoja. He kertoivat Noormarkussa tehdyistä Linux-ratkaisuista.
Pentti Pirhonen ja ja Vitikkalan koulun ATK-vastavana toimiva opettaja Mika Huujärvi kävivät Noormarkussa tutustumassa ratkaisuihin. Mukana oli myös JamIT-Tieto Oy, tietotekniikan tukipalveluja tarjoava yhtiö, jonka omistajia ovat mm. Jämsän ja Jämsänkosken kaupungit sekä Kuhmoisten kunta. Yhtiö on mukana useissa Vitikkalan koulun tietotekniikkahankkeissa.
– Vakuutuimme siitä, että Linux-pohjainen client-server –ratkaisu sopii myös meille. Rahalla saadaan enemmän koneita ja koulumaailmassa määrä on tärkeä pointti. Viimeistään tuolloin kallistuimme myös avoimuuden kannalle, Mika Huujärvi kertoo.
Syksyllä koulu teki tarjouskilpailun. Tuolloin kuvaan astui Opinsys Oy, joka toimitti koululle kolmisenkymmentä päätettä ja asensi järjestelmän JamIT-Tieto Oy:n hankkimaan palvelinlaitteeseen.
Tammikuun ensimmäisellä viikolla tehtiin tekninen käyttöönotto. Käyttökoulutusta annettiin tammi- ja helmikuussa ja samalla räätälöitiin työpöytäympäristö.
Siisti työpöytä on tehokas
– Työpöytä on tavallaan käyttöönottovaiheen tulos. Se perustuu vakiomalliimme, jonka yksityiskohtia räätälöimme tapauskohtaisesti. Vitikkalan koulun tarpeisiin sovellettu työpöytä on pelkistetty, tarvelähtöinen ja helppokäyttöinen, kertoo Opinsys Oy:n toimitusjohtaja Jouni Lintu.
Lintu korostaa sitä, että käytettävyys tarkoittaa muutakin kuin systeemin teknistä toimivuutta. Jokainen lisäys – tai poisto – työpöydän suunnittelussa on tehty pitäen mielessä kolme ohjaavaa periaatetta. Pelkistäminen, tarvelähtöisyys ja helppokäyttöisyys ovat avainsanoja Opinsysin toimintafilosofiassa yleisemminkin.
– Työpöydät eivät ole täynnä sälää. Tämä nostaa työtehoa, kiittelee Mika Huujärvi.
Omalla tunnuksella sisäänkirjautuessa saa näkyville aina oman työpöydän. Sisäänkirjautuminen toimii nopeasti, kuten koko järjestelmä. Työpöytä ei uhkaa palvelimen suorituskykyä.
Tyhmät päätteet, fiksu järjestelmä
Keskitetyssä client-server –pohjaisessa ratkaisussa ohjelmistot sijaitsevat Linux-palvelimella. LTSP-järjestelmä (Linux Terminal Server Project) koostuu palvelimesta ja useasta LTSP-työasemasta, LTSP-sisäverkosta ja Internet-yhteydestä.
Kaikki varsinainen tietojenkäsittely tapahtuu palvelimella. Opinsysin toimittamat työasemat ovat kiintolevyttömiä, ns. ”tyhmiä päätteitä”. Niiden lisäksi kolmisenkymmentä vanhaa Pentium II –tason konetta tulee jatkamaan palvelusaikaansa päätelaitteina.
– Palvelimena on Ubuntu. Se on hyvä päätepalvelin ja seuraavan päivityksen aika on aina edeltä tiedossa. Isommissa järjestelmissä käytämme myös Debiania taustapalvelimena, Jouni Lintu kertoo.
Ylläpito on keskitetyn ratkaisun vahvuus. Seitsemänkymmenen koneen sijaan päivitetään yhtä palvelinta. Tämä vähentää työmäärää, säästää rahaa ja lisää turvallisuutta.
Vitikkalan koulun järjestelmää käyttää noin 400 oppilasta. Opettajilla on käytössään myös Windows-pohjaiset kannettavat. Samaan aikaan Linux-järjestelmän rakentamisen kanssa opettajien kannettaviin asennettiin avoin OpenOffice –toimisto-ohjelmistopaketti.
– OpenOfficen vastaanotto oli parempi kuin odotimme. Paketti on toiminut hyvin eikä yhteensopivuusongelmia Windows-ohjelmien kanssa ole juuri esiintynyt, Mika Huujärvi kertoo.
Suosituksena koulussa on Firefox-selaimen käyttö. Avoimesta toimintamallista on ollut mm. se etu, että viruksista ei ole ollut harmia.
Taloudellinen ratkaisu on cool
Vitikkalan koulun tietokoneluokassa on hiljaista, vaikka kaikki koneet ovat päällä. Näppäimistön naputuksen lisäksi ei juuri muuta kuulu. Ei tietokoneiden hurinaa, ei ilmastoinnin huminaa.
Päätteissä ei ole kiintolevyä eikä ylipäänsä liikkuvia osia. Ne toimivat viileinä ja kuluttavat vähän virtaa. Tästä johtuen myös niiden käyttöikä on pitkä.
– Tässä opetustilassa nämä päätteet tuottavat lämpöä puolentoista sähkökiukaan verran vähemmän kuin vastaava määrä PC-laitteita, Jouni Lintu kertoo.
Lämmöntuotannolla voi olla yllättäviä kustannusvaikutuksia. Opinsysin toimittama Linux-ratkaisu toimii vaikka vanhassa luokkatilassa. Mutta eri puolella Suomea tehdään jatkuvasti kalliita ilmastointiremontteja tietokoneiden takia.
Usein toimitaan siten, että ensin tehdään rakennus, sitten hankitaan kalusteet, sitten laaditaan speksit tietotekniikasta ja lopuksi tehdään tarjouspyyntö tietotekniikasta.
– Tarjouspyynnöt ovat monesti kuin tietokoneen komponenttiluetteloita. Jos suunnitteluvaiheessa huomioidaan käyttötarpeet ja keskitetyn avoimen järjestelmän mahdollisuudet, voidaan säästää paitsi laitteissa myös rakentamisessa ja remonteissa, Jouni Lintu kertoo.
Open source sopii koulumaailmaan
– Opinsysin kanssa homma on toiminut. Palvelu on ollut hyvää ja asiat on otettu vakavasti, jos on tullut yllätyksiä vastaan, Mika Huujärvi kertoo.
Yksi vakavasti otettu asia oli äänten käyttö. Yleensä LTSP-järjestelmät toteutetaan ilman ääniä. Vitikkalan koulu käyttää opetushallituksen palvelimella sijaitsevaa erityisopetukseen kehitettyä Java-pohjaista Neure-ohjelmaa, joka tarvitsee myös äänitukea. Hyvää pääteympäristössä toimivaa Java-äänijärjestelmää ei ollut olemassa, joten sellainen piti tehdä. Nyt järjestelmä on valmis ja käyttötestaukseen päästään pian.
Äänten lisäksi Opinsys teki Vitikkalan projektissa työpöydän käyttöön ja päätteiden hallintaan liittyvää kehitystyötä. Jatkossa tullaan tekemään myös käyttäjäryhmien mukaista personointia, mutta tämä hoituu tarvittaessa koulun oman ylläpidon toimesta.
– Etäkäyttö on yksi ominaisuus, joka voidaan jatkossa tuoda mukaan järjestelmään. Tällöin koulun työpöydän saa verkkoyhteyden kautta myös kotikoneelle. Esimerkiksi Vihtiin tekemässämme ratkaisussa on etäkäyttömahdollisuus, Jouni Lintu kertoo.
Mika Huujärvi vaikuttaa tyytyväiseltä. Toimenkuvaansa liittyen hän tulee kertomaan järjestelmän käyttökokemuksista myös muille alueen kouluille. Tiukentuvat määrärahat vaikuttavat osaltaan siihen, että open source –ratkaisut kiinnostavat yhä enemmän.
– Vuosittaisilla palvelimen rutiinipäivityksillä pärjäämme pitkälle. Tämä on aivan eri luokkaa kuin PC-ohjelmistojen uusiminen, Huujärvi toteaa jatkonäkymistä.
Teksti & kuvat: Jukka Matikainen
Lisätietoja:
- Opinsys Oy – koulujen tietojärjestelmien erikoistoimittaja
- Vitikkalan koulu
- LTSP – Linux Terminal Server Project
- Ubuntu – avoin käyttöjärjestelmä (Ubuntu Suomi –keskustelupaikka: http://www.ubuntu-fi.org/)
- OpenOffice-toimisto-ohjelmisto (suomeksi: http://fi.openoffice.org/)
- Firefox-selain http://www.mozilla.com/firefox/ (suomeksi: http://www.mozilla-europe.org/fi/products/firefox/)
- Peda.net-kouluverkko