Artikkelisarja: Kuntauudistus – avoin tie parempiin palveluihin
Kirjoittajat: Petri Lillberg ja Tapio Matinmikko
Osa toimittajista markkinoi pilvipalveluita ratkaisuna kaikkiin nykyisten IT-järjestelmien haasteisiin. Asiakkaan työmäärä minimoituu, kun sovellusten ja järjestelmien päivitykset ja ylläpito sekä tarvittavien lisenssien hankinta ja valvonta siirtyy toimittajan vastuulle. Palvelu skaalautuu helposti, omat IT-osaajat voidaan vapauttaa strategisiin projekteihin eikä asiakkaan tarvitse investoida uusiin palvelimiin ja niiden käyttöpalvelujen tuottamiseen. Sen lisäksi kustannukset voi kohdistaa käyttöön eikä investointeihin.
Onnistuessaan pilvipalvelu yksinkertaistaa sovellusten hankintaa, käyttöönottoa sekä käyttöä ja ylläpitoa, mutta ihan kaikkia IT:n haasteista se ei kuitenkaan poista.
Joskus kuulee myös puhuttavan pilvipalveluista avoimena vaihtoehtona, jossa asiakas ei joudu samanlaiseen toimittajaloukkuun kuin hankittaessa ratkaisu omaan käyttöön.
Pilvipalveluiden avoimuus?
Monet pilvipalveluiden hyödyistä ovat varmasti kiistattomia, mutta avoimuuden osalta pilvi saattaa kuitenkin loukuttaa asiakkaan vahvemmin kuin perinteisemmät mallit. Kun sovellukset ja asiakkaan tietovarannot ovat pilvipalvelutoimittajan hellässä huomassa, voi asiakkaasta tuntua liian suurelta riskiltä muuttaa nykytilaa.
Asiakkaan oman osaamisen siirtäminen strategisempiin hankkeisiin on kaksiteräinen miekka. Kun sovellusten ja ympäristöjen ylläpito hoidetaan toimittajan puolella, ei talon sisältä enää löydy henkilöitä, joilla on tietotaitoa tai kanttia tehdä päätöstä vaihtaa toimittajaa.
Myös migraation tekeminen pois pilvestä tai toiseen pilvitoimittajaan voi olla teknisesti haastavaa, koska asiakkaalla ei välttämättä ole täyttä kontrollia siihen, missä formaatissa data tallennetaan tai mitä rajapintoja dataan on olemassa. Migraatioprojekti voi tulla yllättävän kalliiksi ja sitä ei välttämättä tule ajateltua siinä vaiheessa, kun päätös pilvimalliin siirtymisestä tehdään. Tämä on tietysti myös toimittajan edun mukaista ja omaa liiketoiminnan jatkuvuutta ajatteleva toimittaja pyrkii tietysti kaikin keinoin tekemään kynnystä vaihdolle suuremmaksi.
Oikeat kysymykset
Asiakkaan kannattaakin analysoida seuraavia kysymyksiä ennen pilvipalvelun hankintaa.
- Miten pilvipalvelusta voidaan irtaantua? Mikä on palvelun ”irtisanomisaika”, miten asiakkaan omistamat tiedot tarvittaessa luovutetaan tai konvertoidaan uuteen ympäristöön, miten tieto hävitetään pilvipalvelun toimittajalta palvelun käytön lopettamisen jälkeen?
- Integrointi pilvipalveluun? Miten muita järjestelmiä joko omasta käyttöympäristöstä tai toisesta pilvestä integroidaan hankittavaan pilvipalveluun?
- Räätälöintimahdollisuus pilvipalvelussa? Onko tarvetta räätälöidä ratkaisua tilaajan muuttuviin tarpeisiin vai riittääkö ratkaisun parametrisointi?
- Miten pilvipalvelussa oleva tieto saadaan integroitua esimerkiksi yrityksen omiin raportointiratkaisuihin ja tietovarastoihin sekä muuttuviin tietotarpeisiin?
- Onko tarjottavalle pilvipalvelulle referenssejä vai ollaanko ensimmäisiä palvelunkäyttäjiä?
- Millainen on pilvipalvelun palvelutasolupaus (SLA) ja sen riittävyys yrityksen tarpeisiin?
- Miten pilvipalvelun tietoturva ja tiedon yksityisyys on hoidettu?
Jokaisen asiakkaan on siis käytettävä yhtä lailla tarkkaa harkintaa ja analysointia pilvipalveluiden hankinnassa kuin perinteisellä tavalla hankittavien sovellusten hankinnassa eikä nähdä pilvipalveluita autuaaksi tekevänä ratkaisuna kaikkiin IT:n haasteisiin.
Pilvipalvelujen yleistyminen on trendi, joka varmasti jatkuu ja monessa tilanteessa pilvipalvelu on erinomainen vaihtoehto. Valveutuneiden asiakkaiden on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että päätös pilvipalveluihin siirtymisestä voi olla hankalasti peruutettavissa, kun järjestelmien kilpailutus tulee seuraavan kerran ajankohtaiseksi.
Petri Lillberg
Petri on työskennellyt IT-alalla 15 vuotta erilaisissa ohjelmistoyritysten johtotehtävissä. Hän on työskennellyt SSH Communications Securityllä, Safenet Systemsillä ja Airwide Solutionsilla, joissa hän on uransa aikana johtanut mm. myyntiä, tuotehallintaa, tuotekehitystä sekä asiakastukea. Hän on myös vetänyt liiketoimintayksiköitä sekä työskennellyt maailmalla perustamassa myyntikonttoreita Japaniin, Saksaan ja Malesiaan. Tällä hetkellä Petri toimii Proactum Oy:n toimitusjohtajana.
Tapio Matinmikko
Tapio Matinmikko on työskennellyt ohjelmistotuotannon alalla 18 vuotta ohjelmistoyritysten erilaisissa asiantuntijatehtävissä sekä viimeiset 7 vuotta erikoistutkijana VTT:llä, jossa päätutkimusaiheena on ollut ohjelmistotuotanto sekä ohjelmistoratkaisujen hankinta ja hyödyntäminen yrityksissä ja organisaatiossa. Ennen tutkijanuraa Tapio on työskennellyt mm. CCC-yhtiöissä sekä Oracle Finland Oy:ssä, jossa hän on toiminut erilaisissa asiantuntijatehtävissä Oracle-teknologian ja -ratkaisujen parissa. Erilaisten projektien kautta hän on kartuttanut osaamistaan osallistumalla yli 50 suomalaisen yrityksen tai organisaation ohjelmistoratkaisujen kehittämiseen, käyttöönottoon ja hyödyntämiseen. Tällä hetkellä Tapio toimii VTT:llä erikoistutkijana digitaalisten palveluiden tutkimuksessa.