Artikkelisarja: Kuntauudistus – avoin tie parempiin palveluihin
Kirjoittaja: Teppo Sulonen
Kun kesällä 2005 astuin yritysmaailmasta virkamieheksi kuntasektorin tietohallintoon, heräsi nopeasti muutama karmaiseva kysymys IT-rintamalta. Miksi kunnat tekevät samat asiat omiin nimiin ja moneen kertaan?
Miksi tietojärjestelmät ovat erillisiä saarekkeita, eivätkä keskustele keskenään juuri lainkaan? Miksi joillakin toimittajilla on monopoliasema? Miksi suurin osa IT-budjetista menee vanhan ylläpitoon, ei kehitykseen? Missä on terve tietoarkkitehtuuri?
Ajatuksia kehitykseen on, mutta toteutus tökkii
Noista vuosista on menty eteenpäin, muttei kovin huimalla vauhdilla. Nyt alkavat työkalut olla valmiit järkeviin toteutuksiin. Maahan on syntynyt kehikko toimivaan kokonaisarkkitehtuuriin, joka yhdistää toiminnot, tiedot, tietojärjestelmät ja parhaan tekniikan, joka mahdollistaa ratkaisun yllä mainittuihin ongelmiin. Avoimet rajapinnat pohjustavat järjestelmien ja sitä kautta palveluiden toiminnallisen yhdistämisen. Nyt on aika ja mahdollisuus toteutuksiin, enää ei pelkkä strategian kirjoitus auta. Esteenä rivakalle etenemiselle ovat rohkean johdon ja päätösten tekemisen puute, kietoutuminen vanhaan tuttuun toimintamalliin tai pelko vanhojen toimijoiden hirmuvallasta. Nyt on tulevilla kunnanvaltuutetuilla tuhannen taalan paikka lähteä ajamaan uutta avointa toimintamallia. Tekijöitä ja osaamista Suomessa on, antakaa palaa! Muutosvastarinta nurin!
Tietohallinto on ylivoimaisesti tärkein keino kehittää työn tuottavuutta kunnissa
Kunnan palvelujen ja toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla on tehokkain keino parantaa kuntien työn tuottavuutta. Prosessien automatisointi on vieläkin lapsenkengissä ja sitä tehdään liian monessa itsenäisessä projektissa. IT-porukka ei kuitenkaan yksin pysty pelastamaan kuntien taloutta, tietohallinto on vain työväline. Toimialojen osallistuminen on pakollista, heitä varten kehitys tehdään. Tärkeää on myös, ettei jokainen kunta enää yksin taaperra tässä suossa, vaan ratkaisut tehdään yhdessä. Kunnat eivät ole toiminnoiltaan sittenkään kovin erilaisia. Kuntauudistus ei ole välttämättä avainsana, mutta palveluiden yhdistäminen ja integraatio ovat.
Mitä työn tuottavuus ja kustannussäästöt oikeasti tarkoittavat
Kuntien budjettikriiseissä puhutaan IT-säästöistä. Sellainen puhe kannattaa kääntää oikean suuntaan. Kuntien tietotekniikkaan käyttämä rahasumma on keskimäärin pieni, toki se pitää kohdentaa järkeviin kohteisiin, ei vain vanhojen kolhiintuneiden sovellusten tekohengitykseen. Kun panostaa tietohallinnon laariin, syntyvät todelliset kuntien kustannussäästöt pitkällä aikavälillä itse prosessien ja palvelutoimintojen kustannuksissa. Kuntien suurimmat kulut ovat henkilökuluissa, joihin palveluiden yhdistäminen, tietojärjestelmien integrointi ja tiedon joustava hyödyntäminen takuuvarmasti purevat. Työn tuottavuus paranee. Irtisanomisista ei tarvitse melua pitää, koska eläköitymisen avulla kunnat pystyvät hoitamaan homman tyylikkäästi.
Nyt on korkea aika ottaa kunnissa tietotekniikka todelliseen hyötykäyttöön. Tekijöitä löytyy.
Teppo Sulonen
Teppo on työskennellyt IT-alalla jo yli 40 vuotta. Pitkän ohjelmistoyrittäjän uran jälkeen hän on toiminut viimeiset 10 vuotta julkisen sektorin parissa tietoyhteiskunnan kehittämisessa. Teppo toimi viitisen vuotta Tampereen kaupungin tietohallintojohtajana ja oli sen jälkeen Sitrassa rakentamassa Kuntien Tiera Oy:tä. Teppo on toiminut myös Tietoviikon blogistina ja Aamulehden kolumnistina, Nyt hän on itsenäinen konsultti, vanhempi neuvonantaja.