Eurooppa heräsi teknologiariippuvuuksiin
Euroopan komissio julkaisi tällä viikolla ehkä merkittävimmän avoimeen lähdekoodiin liittyvän strategisen linjauksen pitkään aikaan. Tällä kertaa kyse ei ole enää vain ohjelmistokehityksestä tai kustannustehokkuudesta.
Avoin lähdekoodi on nostettu osaksi Euroopan kilpailukykyä, turvallisuutta ja teknologista omavaraisuutta. Käytännössä samaan strategiseen kokonaisuuteen tekoälyn, pilvipalveluiden, puolijohteiden ja kyberturvallisuuden kanssa.
Tämä on erittäin suuri muutos.
EU:n viesti on poikkeuksellisen suora
Komission viesti on selvä: Eurooppa on liian riippuvainen erityisesti yhdysvaltalaisista pilvipalveluista, ohjelmistoista, tekoälyalustoista ja digitaalisesta infrastruktuurista.
Samalla toimittajalukko nähdään nyt aidosti strategisena riskinä, ei enää vain hankintateknisenä ongelmana.
Kyse ei siis enää ole pelkästä IT-politiikasta. Kyse on teollisuuspolitiikasta, turvallisuuspolitiikasta ja Euroopan pitkän aikavälin kilpailukyvystä.
Avoin lähdekoodi siirtyi marginaalista strategian ytimeen
Vielä muutama vuosi sitten avoin lähdekoodi nähtiin usein lähinnä teknisenä toteutusmallina tai keinona säästää lisenssikustannuksissa.
Nyt EU:n viesti on käytännössä se, että avoin lähdekoodi nähdään osana Euroopan tulevaa infrastruktuuri- ja kilpailukykystrategiaa.
Ja tämä tulee muuttamaan markkinaa merkittävästi.
Aiemmin eurooppalaiset toimijat kilpailivat pääasiassa hinnalla, joustavuudella ja teknisellä osaamisella. Nyt kilpailutekijöiksi nousevat myös eurooppalaisuus, avoimuus, riippumattomuus, läpinäkyvyys, datan hallinta ja strateginen turvallisuus.
Julkiset hankinnat muuttuvat väistämättä
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että julkinen sektori alkaa arvioida aivan uudella tavalla toimittajariippuvuuksia, datan hallintaa, mahdollisuutta vaihtaa toimittajaa, avoimia rajapintoja ja järjestelmien yhteentoimivuutta.
Tämä tulee näkymään väistämättä myös hankinnoissa.
Euroopan julkisen sektorin ICT-hankinnat ovat vuosittain satojen miljardien eurojen markkina. Kun edes pieni osa tästä alkaa painottaa aidosti avoimuutta, yhteentoimivuutta ja eurooppalaisia vaihtoehtoja, kyse on miljardiluokan markkinamuutoksesta.
Eurooppalaiset vaihtoehdot eivät enää ole marginaalia
Tämä näkyy jo nyt kiinnostuksena esimerkiksi Nextcloudiin, XWikiin, OpenDeskiin, EU Officeen, Matrixiin, Consul Democracyyn, Voxitiin ja Keycloak-ekosysteemiin.
Vielä muutama vuosi sitten näitä pidettiin helposti marginaalisina vaihtoehtoina. Nyt niitä tarkastellaan osana Euroopan strategista infrastruktuuria.
Kyse ei siis enää ole vain yksittäisistä ohjelmistoista. Kyse on siitä, millaisen digitaalisen perustan Eurooppa haluaa itselleen rakentaa.
Suomalaisille yrityksille avautuu iso markkina
Eurooppalainen avoimen lähdekoodin ekosysteemi tarvitsee nyt integraattoreita, ylläpitopalveluita, tukipalveluita, tietoturvaosaamista, käyttöönottoprojekteja, koulutusta ja jatkuvia palveluita.
Käytännössä markkina siirtyy lisenssien jälleenmyynnistä yhä enemmän osaamiseen, palveluihin ja pitkäaikaisiin kumppanuuksiin.
Suomessa keskustelu on edelleen melko alkuvaiheessa verrattuna esimerkiksi Saksaan, Ranskaan tai Alankomaihin. Samalla meillä on jo paljon osaamista ja onnistuneita käytännön esimerkkejä.
Esimerkiksi eVaka, avoimet integraatioalustat, Keycloak-pohjaiset ratkaisut ja monet muut avoimet ratkaisut osuvat erittäin hyvin siihen suuntaan, johon EU nyt strategisesti pyrkii.
Tämä ei enää näytä väliaikaiselta suunnanmuutokselta
Ehkä tärkein havainto on tämä: kyse ei enää näytä väliaikaiselta geopoliittiselta reaktiolta.
EU rakentaa parhaillaan pitkäjänteisesti strategiaa, jonka tavoitteena on vähentää kriittisiä teknologiariippuvuuksia riippumatta siitä, kuka Yhdysvaltoja johtaa tai miten geopoliittinen tilanne muuttuu.
Kun tätä kehitystä katsoo kokonaisuutena, avoin lähdekoodi ei enää ole Euroopassa vaihtoehto sivuroolissa.
Siitä on nopeasti tulossa yksi keskeisistä tavoista rakentaa eurooppalaista digitaalista infrastruktuuria seuraavan 10–15 vuoden aikana.
Aiheesta lisää:
3.6.2026: Communication on European Tech Sovereignty, accompanied by an EU Open Source Strategy