Koronaviruksen tartuntaketjujen jäljittämiseen tarkoitettu Koronavilkku-sovellus tuli ladattavaksi muutama viikko sitten. Avoimena koodina julkaistu mobiilisovellus näyttää saavuttaneen suuren suosion heti julkaisemisensa jälkeen sillä sitä ladattiin jo julkaisupäivän iltaan mennessä yli puoli miljoonaa kertaa. Sittemmin latausten määrä on kasvanut jo lähes 2 miljoonaan, mikä vastaa hieman yli 33 % Suomen väestöstä, kertoo THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho Twitterissä. Lisäksi Koronavilkun lataamiseen liittyvät maarajoitukset on poistettu ja sovelluksen lataaminen on nyt myös mahdollista EU/ETA-alueen ulkopuolelta.
COSS haastatteli Open Knowledge Finlandin (OKFI) toiminnanjohtajaa Tarmo Toikkasta aiheesta. OKFI on osa kansainvälistä Open Knowledge -verkostoa ja edistää tiedon avaamista, avoimen tiedon hyödyntämistä sekä avoimen yhteiskunnan kehittymistä Suomessa.
Millaisia ajatuksia sovelluksen latausmäärät herättävät teissä? Ovatko luvut ja sovelluksen suosio yllättäneet?
Latausmäärä on ylittänyt jo 2 miljoonaa, mikä on kansainvälisesti katsoen aivan valtava määrä. Useimmissa maissa heidän omien sovellustensa latausmäärät ovat 3-7% luokkaa. Muutamissa maissa on pääsy isompaankin kattavuuteen, mutta Suomen 40% taitaa olla maailman huippua. Hyvä huomioida, että 100%:iin ei voi edes päästä, koska jokaisella pikkulapsella tai eläkeläisellä ei älypuhelinta ole.
Mitä pidätte syinä sovelluksen suureen suosioon?
Luottamus on avain, kahdella eri tavalla.
Yhtäältä taustalla on suomalaiseen kulttuuriin kuuluva yleinen luottamus valtioon ja julkiseen hallintoon. Kansainvälisesti Suomi on maailman vähiten korruptoituneita maita ja luottamus julkishallintoon on kova. Esimerkiksi USAssa julkishallintoa pidetään yleisesti pahana verottajana, joka lähinnä rajoittaa kansalaisvapauksia.
Kun useimmissa valtioissa hallitusta epäillään kansalaisten manipuloinnista ja seurannasta, pyyntö asentaa valtion tekemä sovellus, joka seuraa virusaltistumisia kuulostaa varsin selvältä vakoiluohjelmalta. Suomessa luottamus valtioon on varsin hyvä, mutta silti harva asentaa miettimättä tällaista sovellusta. On myös esitetty epäilyjä sovelluksen vakoilutoiminnoista.
Yksittäisen kansalaisen liikkumisen tai tapaamisten seuraaminen Koronavilkulla on mahdotonta. Viime kädessä väitteen voi varmistaa tutkimalla Koronavilkun lähdekoodia, joka on julkaistu avoimena. Riippumattomat asiantuntijat ovatkin todenneet, että sovellus on turvallinen eikä mitenkään mahdollista käyttäjän yksityistietojen keräämistä. Tällainen toiminnan varmentaminen ei olisi mahdollista ilman avointa lähdekoodia.
Koronavilkku-sovellus on julkaistu avoimena lähdekoodina. Miten näette sen merkityksen laajemmin avoimuuden ja avoimen lähdekoodin kannalta?
Avoimen lähdekoodin rooli luottamuksen lisääjänä on Koronavilkussa kiistaton. Uskoisin, että muissakin julkishallinnon projekteissa, joissa halutaan maksimoida luottamus ja luotto tiettyyn tuotteeseen, vastaava läpinäkyvyys ja avoimuus yleistyvät.
Ohjelmistojen tapauksessa lähdekoodia voidaan julkaista avoimena, mutta vastaavaa avoimuutta voi myös harjoittaa hankintailmoituksissa, tarjousvertailuissa, päätösdokumenteissa, projektiseurannassa. Yleisemmin kyse on avoimen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden yleistymisestä. Suomessa avoin hallinto on hyvissä lähtöasemissa, mutta paljon on tehtävää jos vertaan maailmalla pisimmälle edenneitä Open Government Partnership -maita.
Lisää aiheesta: