Helsingin kaupunki aloitti keväällä kokeilun, jossa Helsingin yli 600 luottamusmieheltä poistettiin lisenssimaksullinen Microsoft Office ja korvattiin lisenssimaksuttomalla OpenOfficella. Vaikka luottamusmiehille tarjottiin vain kirjallinen ohjeistus eikä varsinaista koulutusta, niin silti 75 % käyttäjistä oli tyytyväisiä.
Tietoviikko uutisoi 9.12., että HKL:n johtokunnan jäsen Mirva Haltia-Holmberg kirjoitti Twitterissä osan luottamushenkilöistä olleen tyytymättömiä ja tahtovan vanhan MS Officen takaisin, muun muassa MS Officen yhteentoimivuusongelmien takia. ”Ongelmaa ei olisi, jos kaikki käyttäjät osaisivat tallentaa vanhaan muotoon.” ja ”MS onnistui siis taas avointen jarrutusmissiossaan.” Haltia-Holmberg kirjoittaa. [1]
Tietoviikon haastatteleman Kaupungin hallintokeskuksen hallintojohtajan sihteeri Leena Wacklin mukaan MS Officen takaisin haluavia luottamusmiehiä on noin 150 yli 600:sta.
Laajempi OpenOfficen asennus Helsingin kaupungin työasemiin tapahtui toukokuussa 2011. Aloite tähän oli tullut kaupunginvaltuutettu Johanna Sumuvuorelta.
MS Office-tiedostomuotojen kanssa on ollut yhteentoimivuusongelmia myös Oikeusministeriössä, joka on vuoden 2002 alkaen siirtynyt käyttämään OpenOfficea ensisijaisena toimisto-ohjelmistona. Siellä tiedostomuoto-ongelmat on kierretty käyttämällä OpenOfficen Multisave-lisäosaa, joka tallentaa tiedostot sekä MS Officen muodossa että laajemmin yhteentoimivassa IBM:n, Googlen ja muiden valmistajien tukemassa OpenDocument-tiedostomuodossa.
Vuoden 2011 aikana julkishallinnossa on käynnistynyt useita hankkeita vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen (VALO) käytön lisäämiseksi. Kaupungin 21 500:aan työasemaan on asennetun OpenOfficen lisäksi Helsingissä on myös käytetty pitkään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja erilaisissa taustajärjestelmissä.
Aloitteita VALOn, eli vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön lisäämiseksi on tehty Tampereen, Turun, Paimion ja Salon kaupunginvaltuustoissa. Aloitteiden taustalla on useimmiten ollut Vihreiden valtuustoryhmiä, mutta myös muut puolueet kannattavat riippuvuuden vähentämistä suljetuista ohjelmista. Keväällä 2011 Tietoyhteiskunnan vaalikoneeseen vastanneista kansanedustajaehdokkaista 76 % vastasi kyllä väittämään, että valtion tulisi suosia avoimen lähdekoodin ohjelmistoja (esim. Linux ja OpenOffice) ICT-hankinnoissaan. [2]
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistön Turun kaupunginvaltuustossa tekemän aloitteen mukaan ”Siirtyminen avoimen lähdekoodin ilmaisiin ohjelmistoihin ja käyttöjärjestelmiin säästäisi kaupungin tasolla vuosittain huomattavia rahasummia. Yleisimpien toimisto-ohjelmien osalta siirtyminen ilmaisiin avoimen lähdekoodin ohjelmiin pystyttäisiin toteuttamaan hyvinkin nopeasti. Avoimen lähdekoodin ohjelmiin siirtyminen olisi hyväksi myös yleiselle tietoyhteiskuntakehitykselle niiden mahdollistaessa nopeamman ja vapaamman ohjelmistokehityksen”.
Euroopan vapaiden ohjelmistojen säätiön Suomen edustaja Otto Kekäläinen tuo esille myös muut hyödyt: ”VALOn käyttöönotto tuottaa välittömien lisenssimaksusäästöjen lisäksi myös pidemmän aikavälin hyötyjä, koska avoimessa teknologiassa yritysten välinen kilpailu toimii aidosti ja tuottaa parempaa palvelua edullisemmalla hinnalla. Avoimuuden sivuvaikutuksena saadaan myös huomattavasti parempi yhteentoimivuus eri järjestelmien välillä, koska ohjelmistojen toiminta ei ole liikesalaisuus, vaan yhteistyön kohde.”
Puolustusministeriö on käyttänyt Linuxia keskeisissä järjestelmissä jo vuodesta 2006. Keskeisenä perusteluna Linuxin valitsemiselle olivat turvallisuuskysymykset. Oikeusministeriö siirtyi OpenOfficen käyttöön vuonna 2007. Kouluissa ympäri Suomea on säästetty huomattavia summia siirtymällä Linux Terminal Server Projectin käyttöön.
Yksityisellä sektorilla Suomi on ollut edelläkävijä jo vuosia. Red Hatin ja Georgia Techin parin vuoden takaisessa tutkimuksessa [3] Suomen teollisuus sijoittui jo koko maailman kärkeen avoimen lähdekoodin hyödyntämisessä.
Euroopassa tunnetuin julkishallinnon Linux-käyttäjä on Ranskan valtiollinen poliisi, jonka vuonna 2002 alkaneessa migraatioprojektissa siirryttiin ensin OpenOfficeen ja Firefoxiin, ja lopulta vuonna 2009 kaikkiin 90 000 työasemaan asennettiin Linux. Säästöä syntyi uli 50 miljoonaa euroa kiitos edullisempien lisenssien, laitteistojen ja tukipalveluiden. [4] 12.-15. lokakuuta pidetyssä LibreOffice-konferenssissa Ranskan valtio ilmoitti LibreOfficen käyttönotosta 500 000 työasemalla.[5]
(FSFE:n englanninkielinen tiedote: http://fsfe.org/news/2011/news-20111213-01.fi.html)
[1] https://twitter.com/haltiaholmberg
[2] http://www.valo-cd.fi/tutkimukset/pr-finland-2011-04-15-parliament-candidates-for-foss-(finnish).pdf
[3] http://www.redhat.com/about/where-is-open-source/activity/
[4] http://www.osor.eu/news/fr-gendarmerie-saves-millions-with-open-desktop-and-web-applications/?searchterm=gendarmerie
[5] http://fi.libreoffice.org/home/tiedotteet/2011-10-17/