Opentech AI työpaja kokosi avoimen maailman väkeä

20.3.2018Linda Lehto
Uutiset - DOBit-verkosto 0 kommenttia

IBM ja VTT järjestivät 13.-14.3.2018 kansainvälisen avoimeen teknologiaan keskittyvän tekoälytyöpajan Opentech AI. Kaksipäiväinen tapahtuma veti tuvan täyteen tieteentekijöitä, liiketoiminnan kehittäjiä ja tekniikkaväkeä.

Työpajan ensimmäinen päivä maalasi tekoälystä isoa kuvaa historiasta nykypäivän kautta tulevaisuuteen. Älykkään robotin ajatus on peräisin jo antiikista, mutta nykymuotoinen tekoäly sai vauhtia 1950-luvulla Alan Turingin ja muiden pioneerien ansiosta. John McCarthy lanseerasi vuonna 1956 termin tekoäly (artificial intelligent). Sen jälkeen edistys on ollut huimaa. Tietokone päihittää ihmisen shakissa, go-pelissä ja myös pokerissa. Shakissa ja go:ssa riittää raaka laskentateho, mutta pokerin bluffaamisen oppimiseen tarvitaan lisäksi kykyä oppia miten vastustaja pelaa. Suosittua Dota 2 -peliä on käytetty tietokoneen opetusalustana. Koneen voittokulkua voi seurata blogisivustolla.

Pelit ovat hyvä esimerkki kapeasta ensimmäisen asteen tekoälystä. Kapeassa tekoälyssä kone opetetaan hoitamaan tiettyä hyvin määriteltyä, sääntöjen säätelemää tehtävää ja näyttää siltä, että tietokone voittaa ajan mittaan ihmisen oli tällainen tehtävä mikä tahansa. Kognitiivista tietojenkäsittelyä hyödyntävä ohjelma oppii nopeasti kun on paljon tapahtumia, joista oppia. Anturein varustettu kone oppii esimerkiksi nopeasti lajittelemaan jätteitä kun sille näytetään miten erilaiset materiaalit kuuluu lajitella. Toisin on laajoissa, avoimissa tehtävissä, kuten luetun tekstin tai keskustelun ymmärtämisessä, joissa säännöt ovat väljät ja opetustilanne ei ole yhtä suoraviivainen. Kapean tekoälyn seuraava vaihe onkin yleistekoäly, jonka avulla kone ratkoo asioita ihmisälyn kaltaisella joustavalla ajattelulla ja päätöksenteolla. Kun yleistekoälykoneeseen sovelletaan oppimista, se tekee itsestään yhä parempia versioita ja jossain vaiheessa tuloksena on ihmistä etevämpi supertekoäly. Supertekoäly on kuin atomienegia. Sitä voidaan käyttää hyvään, mutta myös tuhoamiseen. Kaiken lisäksi atomin halkeamisen ketjureaktion tavoin itsenäiseksi heittäytyvät supertekoäly saattaa karata ihmisen käsistä. Tilaisuudessa keskusteltiin tekoälyn pimeästä puolesta ja yksi dystopioita kuvannut on Oxfordin yliopiston Nick Boström, jonka mukaan yleistekoälyn keksimisen jälkeen kestää puolitoista vuotta ennenkuin superäly on nähnyt päivänvalon. Siksi kehittämisen pimeään puoleen tulee tarttua nyt, jotta kehittäminen ei ehtisi piiloutua bunkkerien suojiin.

Kuva 1. Superälykkyys, tämän päivän ydinenergia – mahdollisuus ja uhka?

Avoimuus valtaa tekoälymaailmaa. Teknologiatoimittajat haluavat vauhdittaa tekoälyn hyödyntämistä ja samalla omien tuotteiden ja palvelujen myyntiä avaamalla tuotteitaan.  Opentech AI -blogisivustolla on kooste avoimen lähdekoodin tekoälytuotteista sekä kirjoituksia ja linkkejä aiheesta.  Avaaminen auttaa myös yhteisten standardien luomista tuloksena yhteensopiva tekoälyn arkkitehtuuri, joka kiihdyttää edelleen kehittämistä ja avaa käyttömahdollisuuksia jokaiselle.

Kuva 2. IBM:n Jim Spohrer esittelemässä AI arkkitehtuurin Legopalikoita.

Kun avoimuus ulotetaan ohjelmistokoodia ja algoritmeja laajemmaksi läpinäkyvyydeksi,  niin se voisi edistää myös tekoälyn hyödyntämistä demokratian hengessä. Pelkään pahoin, että maailma ei ole tähän kypsä mutta toivon, että olen väärässä. Tekoälyn kykyä ymmärtää asioita voi testata hauskalla pelillä, 20Q. Pelissä tietokoneella on käytettävissä 20 kysymystä, joilla se yrittää arvata mitä pelaaja ajattelee. Kone johtaa minua vastaan 1-0.


Työpajan toisena päivänä oli luvassa asiantuntijoiden pitämiä keynote-puheita sekä mielenkiintoisia paneelikeskusteluja tekoälystrategiasta avoimien ohjelmistojen ja datan saatavuuden parantuessa. Tilaisuuden avasivat Mirva Antila (General Manager, IBM Finland) sekä Antti Vasara (CEO, VTT).

Päivän ensimmäisenä keynote-puhujana oli Pekka Sivonen (Director of Digitization) Business Finlandilta. Sivonen avasi puheessaan Suomen tekoälystrategiaa alustatalouden aikakautena. Business Finlandin tulevaisuuden visiona on, että jokainen suomalainen tulee hyödyntämään tekoälyä päivittäin arjessaan. “Tavoitteenamme on tehdä Suomesta tekoälyn mallimaa”, totesi Sivonen puheessaan. Data on tekoälyn polttoainetta. Alustatalous ja tietopolitiikka mahdollistavat datan ja tekoälyn monipuolisen yhteiskunnallisen ja liiketoiminnallisen hyödyntämisen. Tulee ottaa huomioon niin datan saatavuus, käytettävyys ja hyödyntäminen, avoimet rajapinnat ja yhteentoimivat palvelut kuin myös nopea ja joustava regulaatio.

Kuva 3. Pekka Sivonen (Business Finland) avaa kuulijoille datan ja teköälyn hyödyntämisen kulmakiviä.

Päivän toinen keynote-puhuja Juha Heikkilä (Head of Robotics and AI unit, European Comission) avasi Euroopan komission näkemyksiä tekoälystä sekä robotiikasta. Heikkilä totesi puheessaan, että tekoäly ja robotiikka kulkevat käsi kädessä tulevaisuuden haasteita ratkaistaessa.

Kuva 4. Juha Heikkilä (European Comission) puhumassa keväällä julkaistavasta Euroopan komission tekoälystrategiasta.

Tilaisuuden iltapäivä koostui mielenkiintoisista paneelikeskusteluista liittyen tekoälyyn ja sen hyödyntämisesimerkkeihin, erityisesti terveysteknologian alueella, sekä tekoälyn ja avoimen datan suhteeseen. Hanna Niemi-Hugaerts (Program Director, IoT) kertoi Forum Viriumin tavoitteesta rakentaa Helsingistä maailman toimivin älykäs kaupunki yhteistyössä yritysten, yliopistojen ja kaupunkilaisten kanssa.

Kuva 5. Hanna Niemi-Hugaerts (Forum Virium) kertomassa kuinka datan rooli ja merkitys on muuttumassa.

Mikäli et päässyt tilaisuuteen paikalle ja aihe kiinnostaa, löydät Opentech AI -tilaisuuden esitysmateriaalia täältä.

 

Teksti ja kuvat:
Jyrki Koskinen, Avaamo Konsultointi (päivä 1)
Linda Lehto, COSS ry (päivä 2)

 

Kommentit on suljettu.