COSS.fi

Tiedonsaanti ei ole kaikille itsestäänselvyys

Näkövammaisena tekstin lukeminen paperilta on usein haastavaa. Kun yhä useammat julkaisut digitoidaan, voisi ajatella, että olisi helpompaa, jos teksti luettaisiin sinulle. Valitettavasti näin ei aina ole, ja esimerkiksi monet sovellukset, verkkosivut ja sähköiset lehdet ovat näkövammaisille vaikeasti saatavilla. Muita haasteita voi olla se, että näkövammaisten ihmisten keski-ikä on korkea eikä heillä ole nykyaikaisten laitteiden ja sovellusten käyttämiseen tarvittavia teknisiä taitoja.

Tämän vuoksi on olemassa Kolibre-järjestön kaltaisia organisaatioita, joiden tavoitteena on edistää tiedon saatavuutta lukemisesteisille henkilöille. Järjestö tutkii ja kehittää ohjelmistoja, jotka mahdollistavat tiedonsaannin kaikille käyttäjille lukemisvaikeudesta riippumatta. Kolibre on jo vuosia rakentanut ratkaisuja, jotka perustuvat DAISY-formaattiin, kansainvälisesti vakiintuneeseen avoimeen äänijulkaisujen formaattiin, joka tarjoaa näkövammaisille joustavan ja esteettömän tavan päästä käsiksi erityyppiseen sisältöön. DAISY-standardia tukevia ohjelmistoja on sekä kaupallisia että avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, ja Kolibre julkaisee kaikki kehitetyt ohjelmistot avoimena lähdekoodina Githubissa.

Laitteet

Lukemisvaikeuksista kärsivillä ihmisillä on käytettävissään monia erilaisia laitteita ja sovelluksia, joiden avulla he voivat lukea. Usein tietoa ei kuitenkaan ole saatavilla sopivassa muodossa. Kuvassa on kolme erilaista soitinta esteettömien formaattien toistamiseen, jotka voidaan liittää myös Kolibre ry:n kehittämiin avoimen lähdekoodin järjestelmiin.

Tuore tutkimus paljastaa puutteita

Kolibren yhteistyössä Vaasan ammattikorkeakoulu Novian kanssa käynnistämässä tuoreessa tutkimuksessa tuotiin esiin useita tärkeitä oivalluksia näkövammaisten ihmisten arjesta ja haasteista, joita he kohtaavat tiedonsaannissa. Suomessa on arviolta 55 000 näkövammaista ihmistä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että monilla näkövammaisilla on edelleen vaikeuksia saada tietoa, erityisesti digitaalisten palveluiden monimutkaisuuden ja vaikeapääsyisyyden vuoksi.

Vaikka nykyiset ratkaisut, kuten äänikirjat ja äänilehtien soittimet, tarjoavat monia mahdollisuuksia, käyttäjillä on edelleen haasteita niiden käytössä. Esimerkiksi navigointia ja käytettävyyttä on parannettava, jotta palvelut olisivat täysin esteettömiä. Tutkimus osoitti myös, että tulevien ratkaisujen on oltava yksilöllisempiä ja käyttäjäystävällisempiä. Ääniaktivoituja järjestelmiä, helppokäyttöisempiä käyttöoppaita ja QR-koodien laajempaa käyttöä tiedon jakamisessa pidettiin keskeisinä kehittämiskohteina.

Kolibre korostaa, että käyttäjäkokemus on ratkaisevan tärkeä. Organisaatio kehittää ohjelmistojaan tiiviissä yhteistyössä näkövammaisten kanssa, jotta ne vastaisivat parhaiten heidän tarpeisiinsa ja haasteisiinsa. Kolibre pyrkii myös saamaan enemmän kehittäjiä ja muita sidosryhmiä mukaan hankkeisiin, joiden tavoitteena on tehdä maailmasta entistä esteettömämpi kaikille.

Tuleva puhesyntetisaattorin kartoitus

Puhesynteesin kehitys on kiihtynyt huomattavasti tekoälyn ansiosta. Seuraavaksi Kolibre aikoo tehdä kartoituksen olemassa olevista puhesynteesiteknologioista ja potentiaalisista toimittajista uusien puhesynteesien kehittämiseksi lukemisesteisille henkilöille Suomessa. Aloitteen taustalla on tarve parantaa näkövammaisille suunnatuissa ratkaisuissa käytettävän puhesynteesin laatua erityisesti pienemmillä kielillä, kuten suomenruotsilla ja sen eri murteilla.

Yhdistys korosti, että on tärkeää luoda laadukas ja käyttäjäystävällinen puhesyntetisaattori, joka voidaan integroida olemassa oleviin järjestelmiin ilman, että se on riippuvainen laitteiston rajoituksista. Siksi puhesyntetisaattori voisi perustua avoimeen lähdekoodiin ja olla myös valmis integroitavaksi olemassa oleviin avoimen lähdekoodin ratkaisuihin, jotka tukevat puhejulkaisuja.

Kolibre-tutkimushankkeeksi suunnitellun selvityksen tuloksena syntyy raportti, jossa kartoitetaan olemassa olevia teknologioita ja toimijoita. Tällä hetkellä yhdistys etsii puhesynteesiteknologian asiantuntemusta kartoituksen laajuuden ja rahoituksen tarpeen arvioimiseksi. Kolibre aikoo hakea hankkeelle rahoitusta suomalaisista säätiöistä ja rahastoista, jotka ovat myös tukeneet järjestön hankkeita aiempina vuosina. Tällä aloitteella yhdistys ottaa jälleen yhden askeleen kohti lukemisesteisten esteettömyyden parantamista Suomessa. Yhdistyksen jäseniä ovat yritykset ja kaksi suomalaista näkövammaisjärjestöä.

Teksti ja kuvat:

Daniel Ainasoja
toiminnanjohtaja
Kolibre ry

www.kolibre.org

Daniel Ainasoja
Scroll to Top