DOBit meets AI Monday

Alustusten jälkeen käytiin vilkas keskustelu AI:n roolista, etiikasta ja arvoista. Hypessä helposti unohtuu, että AI on kuitenkin vain työkalu ja keino. Ihminen  ja aito arvonluonti pitää olla keskiössä, niinkuin kaikki palvelumuotoilijat tietävät :-) Keskustelussa nostettiin esiin vinoutuneet algoritmit, mutta ainakaan valtiovalta ei ollut huolissaan. Vanha tuttuni ja COSS:n ensimmäinen toiminnanjohtaja Räsäsen Petri oli sitä mieltä, että nyt on tärkeintä, että ‘saadaan mallisuorituksia ja läpimurtoja aikaan’. Mutta kyllä kypsyystason nostolle on mielestäni jo selvä tarve. Vinoutuneet algoritmit ovat jo nostaneet esiin ongelmia. Hesari kirjoitti 11.11. kuinka Applen algoritmi antoi vähemmän luottokelpoiselle aviomiehelle luottorajan, joka oli 20 kertaa niin suuri kuin luottokelpoisemmalle puolisolle annettu. Science kirjoittaa, että USA:ssa hoidon suunnittelussa auttava tekoälyohjelma ehdottaa mustille vähemmän hoitoa kuin yhtä sairaille valkoisille. Ohjelmisto pitää mustia terveempinä koska he ovat saaneet vähemmän terveydenhuollon palveluja. Tinderin algoritmi rakentaa pareja, joissa mies on ylemmässä asemassa naiseen nähden. Tinderin patentin mukaan syynä on sukupuolirooleihin liittyvät perinteet, ‘näin vetovoima toimii’. Henkenä näyttää olevan, että tehdään ensin ja korjataan ja paikkaillaan myöhemmin. Mistä kulttuurista Tinder ammentaa arvonsa ja levittää niitä tinderisteille ja sitä kautta osaksi yhteiskuntaa? Mitä arvoja pitäisi levittää ja kenen pitäisi arvoista päättää? Algoritmien oppimiskäyrä ja ainakin muutos parempaan on kovin pitkä, jos uskotaan sokeasti algoritmeja, jotka ammentavat menneen maailman arvoista ja käyttäytymismalleista. Algoritmit ovat yritysten kruununjalokiviä, joita pidetään mielellään kassakaapissa. Avoimuus olisi kuitenkin paras keino torjua algoritmien vinoutuneisuutta ja nopeuttaa niiden kehittämistä tavoitteena parempi maailma. Miten suomalaiset yritykset voisivat oppia edelläkävijöiden mokista?