Red Hat ja Georgia Tech ovat julkaisseet tutkimuksen, jossa on tutkittu avoimen lähdekoodin hyödyntämistä eri puolilla maailmaa. Tutkimuksen mukaan Suomi on maailman ykkönen avoimen lähdekoodin hyödyntämisessä teollisuudessa ja viides hyödyntämisessä kaiken kaikkiaan.
Tuloksista on tehty interaktiivinen kartta. Siitä näkyy selvästi, että avointa lähdekoodia hyödynnetään hyvin erilaisissa maissa. Kärjessä ovat kuitenkin kolme Euroopan maata: Ranska, Espanja ja Saksa. Niiden jälkeen tulee Australia ja heti sen jälkeen Suomi.
Ars Technican tutkimuksesta kertovassa uutisessa todetaan tutkimusmetodologian sisältävän tiettyjä epävarmuustekijöitä, jotka lähinnä liittyvät puuttuviin tietoihin. Tulos lienee kuitenkin vähintäänkin suuntaa antava. Tutkimus vahvistaa aiempaa käsitystämme siitä, että avoin lähdekoodi alkaa olla jo osa tavallista liiketoimintaa ja että Suomessa ollaan tässä asiassa hyvinkin vauhdissa mukana.
Suomen julkisen sektorin sijoitus sijalla 19 herättää kuitenkin ajatuksia. Edellä ovat muun muassa Ranska, Saksa, Brasilia ja Norja.
– Monopoli- tai määräävässä markkina-asemassa olevat toimittajat ja luutuneet hankintatavat tekevät julkishallinnon IT-hankinnoista vanhanaikaisia ja tehottomia. Se, että kolme suurinta julkishallinnon toimijaa eivät ole aktiivisia avoimen lähdekoodin yhteisöissä eivätkä kuulu esimerkiksi COSSin jäsenistöön heijastaa tätä rakennetta, toteaa Ilkka Lehtinen, COSSin toiminnanjohtaja.
– Onneksi julkisorganisaatiot ovat aktivoitumassa ja murros on alkanut. Uskon että tulevina vuosina Tampereen, Oulun, Turun ja Lahden kaltaiset edelläkävijät tulevat viitoittamaan tietä edulliseen ja avoimeen ympäristöön myös julkisorganisaatioissa, Lehtinen jatkaa.
Teollisuuden ykkössija edellyttää harkittuja siirtoja myös koulutuksessa. Sijoituksen säilyttäminen Kiinan ja muiden nousevien talousmahtien kasvattaessa avoimien ohjelmistojen käyttöä edellyttää avoimen lähdekoodin osaamista enenevässä määrin.
– Tietojeni mukaan kaikissa Suomeen tuotavissa integroiduissa digitaalisissa televisioissa on käyttöjärjestelmänä Linux. Tämä on osoitus siitä, että avoimen lähdekoodin käyttö kulutuselektroniikassa on lyönyt jo läpi. Jos aiomme kilpailla jatkossa, koulutuksessa on käytettävä muitakin kuin suljettuja käyttöjärjestelmiä ja ohjelmia. Oppilaille tulee jatkossa taata mahdollisuus opintoihin, joissa opiskellaan tietotekniikkaa eikä pelkästään käytetä vakioituja työasemaympäristöjä työkaluina. Niiden käyttö on kuitenkin voimakkaasti rajattua ja säänneltyä. Esimerkiksi uusien ohjelmien asentaminen kokeilutarkoituksessa on tehty usein mahdottomaksi, toteaa Elias Aarnio, COSSin oppilaitosyhteistyövastaava.
Kaikkiaan tulokset ovat kuitenkin rohkaisevia ja COSS kehottaa muitakin huutamaan vapaavalintaisessa paikassa ”Hyvä Suomi!” ja liittymään avoimen lähdekoodin edistämisrintamaan.