Alkuperäinen blogiteksti julkaistu 5.6.2022 Fuugin säätiön sivuilla.
Luonnos kansalliseksi Digikompassiksi on julkaistu. Digikompassin ’tarkoitus on toimia työkaluna digitalisaatiokehityksen johtamisessa ja ohjaamisessa’. Fuugin säätiö antoi asiaan lausunnon ja ehdotti Digikompassin päivittämistä avoimeksi Digikompassiksi.
Avoin lähdekoodi on digi- ja datatalouden ytimessä – miksei myös Digikompassin luonnoksessa?
Avoin teknologia on joukossamme. Internet perustuu avoimiin standardeihin ja avoimeen lähdekoodiin. Maailma ilman avointa teknologiaa olisi maailma ilman internetiä. EU:n komissio on hyväksynyt 21.10.2021 avoimen lähdekoodin strategian. Komissio ’haluaa hyödyntää avointa lähdekoodia ja sen yhteisöllisyyden luomaa innovatiivista muutos- ja vipuvoimaa tavoitteena laadukkaammat ja kustannustehokkaammat palvelut’. EU uskoo avoimeen lähdekoodiin ja sen mahdollisuuksiin Euroopan elinvoiman luomisessa. Sama tulisi näkyä kansallisessa digikompassissa. Nyt avointa lähdekoodia ei mainita Digikompassissa ollenkaan.
Avoimen teknologian osa-alueita ovat:
- avoin lähdekoodi – ohjelmistoja yhteisöllisesti, kenelle tahansa veloituksetta
- avoimet standardit – standardit luovat markkinat, avoimet standardit avoimet markkinat
- avoimet arkkitehtuurit ja rajapinnat takaavat yhteensopivat järjestelmät ja sujuvat prosessit.
- avoimella datalla ja dataa jakamalla uusia palveluja ja liiketoiminta
Avoin teknologia ja avoimuus ovat uusia tapoja luoda hyvinvointia. Suljetussa maailmassa innovaatioita yritetään omistaa, patentoida – rahastaa omistamisen avulla. Avoimessa maailmassa ideoita jaetaan, opitaan, rakennetaan yhdessä. Avoin innovaatio ja asiakaskeskeinen, palveluajatteluun perustuva yhteiskehittäminen koko arvoverkoston kanssa ovat väkeviä lisäarvon luojia. Avoin lähdekoodi voidaan siis nähdä ohjelmistoalan liiketoimintamallin muutoksena sekä uutena tuotekehitysmallina.
Avoin lähdekoodi valtaa markkinaa.
Linux on maailman yleisin käyttöjärjestelmä. Maailman 500 suurinta tietokonetta käyttää Linuxia, Linuxiin perustuva Android hallitsee 85% kännykkämarkkinoista. BCG:n mukaan 35% yritysjärjestelmistä on avointa lähdekoodia, käynnissä on 140 miljoonaa avoimen lähdekoodin projektia, joita koodaa 56 miljoonaa ohjelmoijaa. Avointa lähdekoodia on joka paikassa: autoissa, televisioissa, kodinkoneissa ja jopa Marsissa, johon lähetettyä robottia ohjaa avoin lähdekoodi. Linuxin lisäksi muita tunnettuja Suomessa syntyneitä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ovat Monty Wideniuksen kehittämät tietokannan hallintaohjelmistot MySQL ja MariaDB sekä turvallinen sähköpostijärjestelmä Dovecot. MariaDB on menossa New Yorkissa pörssiin. Missä ovat menestyneet suomalaiset suljetun lähdekoodin yritykset?
Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ylivoiman ytimessä on yhteisöllisyys. Yksikään yritys ei pysty kilpailemaan avoimen koodin yhteisöjen ohjelmointivoimalle ja toimintamallin tuottamalle laadulle. Avoin lähdekoodi on uusi tuotekehitysmalli mutta se on myös ydin ohjelmistoalan uusille, palveluun perustuville liiketoimintamalleille.
Yhden toimittajan omistamat suljetut ohjelmistot voivat aiheuttaa asiakkaille toimittajaloukun, joka saattaa johtaa huonoon ja kalliiseen palveluun. Koska avointa lähdekoodia voi ylläpitää ja kehittää edelleen kuka tahansa, niin asiakkaalla on monia toimittajavaihtoehtoja. Avoin lähdekoodi takaa suvereniteetin, vapauden valita. Kilpailu parantaa laatua ja alentaa hintoja.
Pitääkö ratkaisu ostaa moneen kertaan?
Sen sijaan, että organisaatiot ostavat suljetun ohjelmiston lisenssejä moneen kertaan, valveutuneet organisaatiot ovat alkaneet hyödyntää avointa lähdekoodia ja yhteiskehittämistä. Esimerkiksi Espoo avasi VM:n tuella varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmän koodin. eVAKA-ohjelmisto on kenen tahansa käytettävissä. Seuraavaksi sen ottaa käyttöön Tampere.
Internet on uhattuna, miten Suomi aikoo osallistua EU:n rintamaan?
Internetistä toivottiin yhdenvertaisuuden äänitorvea ja demokratian uudistajaa, tasa-arvoista mahdollisuutta joka ikiselle yrittää, markkinatalouden kukkatarhaa. Nykyinen internet 2.0 on kuitenkin mennyt rikki. Se on muuttunut trollien temmellyskentäksi ja oligopolien suljetuksi markkinaksi, jossa netin käyttäjät on valjastettu ilmaiseksi raaka-aineeksi rikkauksien luomisessa harvoille. Internetin tarjoamaa sisältöä ohjaa digijättien johdolla länsimainen mainosmaailma, jonka kilpailija on omilla arvoillaan toimiva itämainen keskusjohtoinen diktatuuri. Missä on eurooppalaisiin arvoihin ja ihmisoikeuksiin perustuva internet ja siihen perustuva reilu datatalous?
Iso osa intrastrukttuuristamme on amerikkalaisten digijättien hallussa, jotka tekevät päätöksiä liiketaloudellisin perustein amerikkalaisen hallinnon ja lainsäädännön alaisuudessa. Millaisen riskin tilanne aiheuttaa suomalaiselle infrastruktuurille. Mikä on keino säilyttää itsenäisyys rakentamatta infrastruktuuria toiseen kertaan?
EU on rakentamassa Web 3.0 konseptia, jonka tavoite on reilu datatalous, jossa jokaiselle kuuluu oma osuus internetin hyödyistä sekä oikeus päättää miten omia tietoja hyödynnetään. Web 3.0:sta toivotaan eurooppalaisen itsemääräämisoikeuden, suvereniteetin puolustajaa. Web 3.0:n rakennuspalikoina on mainittu hajautus ja avoin lähdekoodi sekä lohkoketjuteknologia ja älykkäät sopimukset, joissa Suomella on erinomaista osaamista. Esimerkiksi Internetin tietoturvan asiantuntija, Mikko Hyppönen näkee avoimen lähdekoodin ratkaisuksi. Miten Suomi aikoo Digikompassillaan osallistua pelastustoimiin?
Avoin lähdekoodi osaksi Digikompassia
Data- ja digitalous perustuvat avoimeen teknologiaan. EU:n komissio tukee avointa lähdekoodia. Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan ‘hallitus edistää avoimen lähdekoodin ensisijaisuutta julkisissa tietojärjestelmissä ja niiden hankinnoissa’. BGC:n tutkimuksen mukaan vuonna 2021 80% tietohallinnoista aikoi lisätä avoimen lähdekoodin käyttöä. Miksi Suomen kannattaisi toimia toisin? Suomeen rakennetaan uusia hyvinvointialueita. Mitä jos kaikki hyvinvointialueiden uudet järjestelmät toteutettaisiin avoimena lähdekoodina?
Jyrki Koskinen,
Fuugin säätiön puheenjohtaja