Artikkelisarja: Kuntauudistus – avoin tie parempiin palveluihin
Kirjoittajat: Jouko Poutanen ja Janne Hietala
Kunta ei pyöri enää ilman tietotekniikkaa. Näin totesi erään Suomen suurimman kunnan johtaja vastikään haastattelussa. Tietotekniikka on moottori, jota tarvitaan kunnan toimintojen ja palvelujen pyörittämiseen. Joko avustavassa roolissa kuntalaisten tietojen säilyttämiseen tai keskeisessä roolissa esimerkiksi sähköisten asiointipalvelujen toteuttamiseen. Tavoiteltaessa kustannushyötyjä ja tehokkuutta kuntaliitosten avulla, nousee kyky yhdistää eri palvelut ja niiden tallentamat tiedot merkittävään rooliin.
Mikä se avoin arkkitehtuuri oikein on?
Arkkitehtuurilla tarkoitetaan lyhyesti eri tietojärjestelmien ja niiden välisten yhteyksien muodostaman kokonaisuuden rakennetta. Tämä rakenne määrää käytännössä kuinka onnistuneesti tietojen säilyvyys ja tietoturva sekä järjestelmien yhteentoimivuus ja uusiminen on toteutettavissa.
Avoin arkkitehtuuri mahdollistaa toisiinsa helposti liitettävien ratkaisujen toteuttamisen, antaen riippumattomuuden valita paras toimittaja kulloiseenkin työhön. Se mahdollistaa myös uusien sähköisten palvelujen rakentamisen hyödyntämällä vanhoja, jo olemassa olevia järjestelmiä. Kaikkea ei tarvitse uusia kerralla, kuten olemme esimerkkinä saaneet kuulla Viron potilastietojärjestelmäuudistuksesta.
Pelkkä avoin arkkitehtuuri ei vielä kuitenkaan riitä tiellä onneen. Se on keskeinen osa laajempaa avoimen tietojenkäsittelyn käsitettä (open computing), johon kuuluvat myös avoimet standardit sekä avoin lähdekoodi. Avoin tietojenkäsittely perustuu ajatukseen yhteistyöstä ja avoimesta innovoinnista, joilla murretaan muurit teknologioiden, ohjelmistojen ja toimittajien väliltä.
Avoimet standardit edistävät yhteentoimivuutta ja tiedon integroitavuutta käyttämällä avoimia, julkaistuja rajapintoja ja tiedostomuotoja jotta voidaan yksinkertaistaa tiedon siirtämistä kunnan omien ja vaikka naapurien järjestelmien kanssa. Avoimien standardien käyttö on kriittinen ensiaskel yhteentoimivuuden polulla ja luo perustan mm. avoimen datan hyödyntämiselle.
Julkisessa hankinnassa hankintayksikön olisi pyrittävä varmistamaan se, että kehitystulokset olisivat muiden toimijoiden käytettävissä ja hyödynnettävissä. Vasta viime aikoina on julkisen sektorin IT-hankinnoissa alettu huomioida vaatimus aiemmin kehitetyn uudelleen hyödyntämisestä ja jakamisesta. Toimimalla vastuullisesti voi IT-alan yritys osallistua tulosten uudelleen hyödyntämiseen ja jakamiseen ilman asiakkaan erillistä kehotusta. Tällöin tuetaan aidosti sekä avointa arkkitehtuuria että vastuullista liiketoimintaa. Vastuullisuus voisikin olla yhtenä IT-hankintojen vertailukriteerinä.
Avoin arkkitehtuuri, avoimet standardit sekä avoin lähdekoodi tarjoavat yhdessä kunnalle mahdollisuuden hyödyntää vapaammin markkinoilla olevaa teknologiaa ja toimittajia sekä luoda muutossietoisen tietotekniikkakokonaisuuden.
Vaikka avoin tietojenkäsittely ei ratkaisekaan kaikkia tietotekniikkaan liittyviä ongelmia, on selvää että koko IT-toimiala on siirtymässä suljetuista, toimittajakohtaisita ratkaisuista kohti avoimia, standardoituja alustoja mahdollistaen innovointiin osallistumisen aivan uusien toimijoiden osalle. Vaikka paikallisille pienemmille toimijoille, joilla on osaamisen lisäksi oleellista paikallisen toimintaympäristön tuntemusta.
Avoimeen arkkitehtuuriin oleellisesti liittyen kunnissa on meneillään ponnistus kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden luomiseksi. Kokonaisarkkitehtuuri (KA) on parhaimmillaan apuväline kuntien toiminnan ja tekniikan kehittämiselle integroidusti. On erittäin tärkeää tiedostaa, ettei KA-menetelmän käyttö vielä takaa, että tuloksena syntyvä kunnan arkkitehtuuri on avoin. Tarvitaan em. avoimuuden periaatteiden kunnioittamista paitsi suunnittelussa myös hankintapäätöksiä tehtäessä.
Onko avoimesta arkkitehtuurista saatu oikeasti hyötyjä käytännössä?
Julkisen sektorin keskinäinen tietotekniikan kehittämisen yhteistyö on mahdollista. Rohkaisevana esimerkkinä toimii yhteistyö avoimen sähköisen asioinnin alustan ja sähköisten asiointipalveluiden kehittämisryhmä. Käytännön tarpeesta on syntynyt yhteistyöverkosto, jossa on nyt mukana Oulun kaupunki, Pohjois-Karjalan maakunta ja Etelä-Karjalan maakunta. Kehitysideoita edistetään yhteistyössä ja tulokset ovat kaikkien hyödynnettävissä. Tällä yhteistyömallilla on syntynyt jo yli viisikymmentä sähköistä asiointipalvelua, jotka helpottavat kuntalaisten päivittäistä asiointia. Sähköinen asiointi tuo kunnan palvelut helposti saavutettavaksi vaikka kotisohvalta käsin. Yhteistyöverkostoon toivotetaan tervetulleeksi uudet kuntatoimijat. Tuloksena avoimesta yhteistyöstä on esittää merkittävää rahallista säästöä ja palveluiden laadullista paranemista.
On kiistaton tosiasia, että tietotekniikka on merkittävä tuotannontekijä kunnille. Jos onnella tarkoitetaan kunnan kykyä hallita tehokkaammin, riippumattomammin sekä kokonaistaloudellisemmin tietotekniikkaansa, niin voidaan sanoa, että avoin arkkitehtuuri tarjoaa ainakin toimivia reitinvalintoja tiellä onneen.
Jouko Poutanen
Jouko on työskennellyt IT-alalla 24-vuotta erilaisissa asiantuntijatehtävissä painottuen tuotekehitykseen, konsultointiin sekä tekniseen myyntiin. Kaupallisten ohjelmistojen kehittäjänä hän on työskennyt Atmostech Oy:ssa ja DilData:ssa, sekä konsulttina Andersen Consulting:ssa ja Rational Softwaressa. Jouko on ollut kehittämässä FEAR-projektissa valtion KA-menetelmää ja hallintamallia. Jouko tekee väitöskirjaa liiketoimintamallien ja arkkitehtuurien yhdistämisestä Jyväskylän Yliopistossa. Tällä hetkellä Jouko toimii arkkitehtina ja teknisenä johtajana Suomen IBM:llä.
Janne Hietala
Jannella on kahdeksan vuoden kokemus IT-palveluliiketoiminnan kasvuyrittäjyydestä. Arcusysissä hän vastaa avoimen lähdekoodin tuotteista, konsepteista ja kehittämisestä. Lisäksi hän työskentelee aktiivisesti avoimen arkkitehtuurin ja sähköisen asioinnin yhteistyömallien edistämiseksi julkisella sektorilla. Hän on vastuullisen ohjelmistoliiketoiminnan puolestapuhuja ja Arcusys Oy:n kehitysjohtaja.