Sanasto

Avoimen lähdekoodin lisenssi
Avoimen lähdekoodin lisenssit täyttävät Open Source Initiativen (OSI) avoimen lähdekoodin määritelmän ehdot (ks. avoin lähdekoodi). Ne antavat lisenssinsaajalle oikeuden käyttää, kopioida, levittää ja muokata ohjelmaa vapaasti. OSI ylläpitää listaa hyväksymistään avoimen lähdekoodin lisensseistä.

http://www.opensource.org/licenses

Avoimen lähdekoodin ohjelma
Tietokoneohjelma, jota jaellaan jollakin avoimen lähdekoodin lisenssillä.

Avoin lähdekoodi
Avoin lähdekoodi (engl. open source) -termin vuonna 1998 lanseerannut Open Source Initiative on julkaissut kymmenkohtaisen avoimen lähdekoodin määritelmän, joka voidaan tiivistää viiteen oikeuteen, jotka avoimen lähdekoodin ohjelman käyttäjä automaattisesti saa:

1. käyttää ohjelmaa mihin tarkoitukseen tahansa;
2. kopioida ja levittää ohjelmaa;
3. luoda ohjelman muunnelmia ja levittää niitä;
4. saada ohjelman lähdekoodi ja hyödyntää sitä;
5. yhdistää ja levittää ohjelmaa toisten ohjelmien kanssa.

Avoin lähdekoodi on käytännössä vaihtokelpoinen termin vapaa ohjelma kanssa.

http://www.opensource.org/

Avoin standardi
European Interoperability Frameworkin (EIF) mukaan avoimen standardin täytyy täyttää seuraavat ehdot:

• Standardia ylläpitää voittoa tavoittelematon organisaatio ja sen kehitys tapahtuu kaikille sidosryhmille avoimella ja tasapuolisella menettelyllä.
• Standardi on julkaistu ja sen määrittelydokumentti on tarjolla ilmaiseksi tai nimellistä maksua vastaan (myös kopiointi, jakelu ja käyttö).
• Standardi ja sen osat ovat pysyvästi käytettävissä ilman teollisoikeudellisia korvauksia.
• Standardin uudelleenkäyttöä ei ole rajoitettu.

Escrow
Lähdekoodin escrow-menettelyssä ohjelmiston lähdekoodi talletetaan kolmannen osapuolen, nk. escrow-agentin, haltuun. Ohjelmiston toimittaja ja hankkija tekevät sopimuksen, jossa määritellään ehdot, joiden mukaan escrow-agentti on velvollinen luovuttamaan ohjelmiston lähdekoodin hankintayksikölle. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi toimittajan konkurssi tai ohjelman ylläpidon päättyminen.

European Union Public Licence (EUPL)
Euroopan komission hyväksymä avoimen lähdekoodin lisenssi. Se on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä ja siinä on huomioitu EU:n juridinen viitekehys, joten se on EU-maissa laillisesti pitävä lisenssi. EUPL on yhteensopiva mm. GPL-lisenssin version 2 kanssa.

http://www.osor.eu/eupl/

Free Software Foundation (FSF)
Vuonna 1985 perustettu voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tarkoituksena on edistää tietokoneen käyttäjien vapauksia ja puolustaa vapaiden ohjelmien käyttäjien oikeuksia. FSF on luonut vapaan ohjelman määritelmän ja julkaissut avoimen lähdekoodin GPL- ja LGPL-lisenssit.

http://www.fsf.org/

Freeware
Tietokoneohjelman jakelumalli, jossa ohjelmaa saa yleensä käyttää, kopioida ja levittää ilman maksua. Freeware-ohjelman lähdekoodi ei yleensä ole saatavilla, eikä lisenssinsaajalle anneta vastaavia vapauksia kuin avoimen lähdekoodin lisensseissä. Freeware-ohjelmat eivät siis ole avoimen lähdekoodin ohjelmia.

Free software
Ks. vapaa ohjelma.

GNU General Public License (GPL)
Yleisin avoimen lähdekoodin lisenssi, joka takaa kyseisellä lisenssillä lisensoitujen ohjelmien käyttäjille avoimen lähdekoodin ja vapaan ohjelman määritelmien mukaiset vapaudet. Lisenssistä on olemassa nykyään kaksi laajasti käytössä olevaa versiota (GPL 2.0 ja GPL 3.0).

http://www.gnu.org/copyleft/gpl.html

Interoperable Delivery of European eGovernment Services to public Administrations, Businesses and Citizens (IDABC)
Euroopan komission DG DIGIT:n alainen ohjelma, jonka avulla tähdätään tietotekniikan parempaan käyttöön yleiseurooppalaisissa sähköisissä hallinnollisissa prosesseissa (PEGS; Pan-European eGovernment Services). IDABC tekee suosituksia EU:n tavoitteenasettelun näkökulmasta hyödyntäen kulloinkin parasta ammatillista saatavilla olevaa osaamista.

http://ec.europa.eu/idabc/

Open source
Ks. avoin lähdekoodi.

Open Source Initiative (OSI)
Vuonna 1998 perustettu voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka tarkoituksena on edistää avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöä. OSI on lanseerannut käsitteen open source, suomeksi avoin lähdekoodi, ja ylläpitää avoimen lähdekoodin määritelmää.

http://www.opensource.org/

Open Source Observatory and Repository for European public administrations (OSOR)
Euroopan Unionin IDABC-ohjelman alainen hanke, joka edistää vapaiden ja avoimien ohjelmistojen käyttöä ja hyviä tietohallintokäytäntöjä EU:n julkisella sektorilla. OSOR sisältää myös julkisen sektorin ohjelmakoodi- ja dokumentaatiovaraston ja mahdollistaa siten avoimen lähdekoodin mallin mukaisen lähdekoodin jakamisen, jälleenhyödyntämisen ja kehitystyöhön osallistumisen.

http://www.osor.eu/

Open source
Ks. avoin lähdekoodi.

Shareware
Tietokoneohjelman jakelumalli, jossa ohjelmaa saa yleensä kopioida ja levittää vapaasti ja käyttää tietyn aikaa maksutta. Shareware-ohjelman lähdekoodi ei yleensä ole saatavilla, eikä lisenssinsaajalle anneta vastaavia vapauksia kuin avoimen lähdekoodin lisensseissä. Shareware-ohjelmat eivät siis ole avoimen lähdekoodin ohjelmia.

Suljettu lähdekoodi
Avoimen lähdekoodin vastakohta siinä mielessä, että ohjelmiston lähdekoodi pidetään liikesalaisuutena, eikä lisenssinsaajalle anneta pääsyä ja oikeuksia lähdekoodiin.

Suljettu ohjelma
Tietokoneohjelma, jonka lähdekoodi ei ole käyttäjän saatavilla ohjelman toiminnan tarkastamista tai kehittämistä varten, eivätkä lisenssiehdot salli ohjelman muuttamista ja muutosten julkaisua.

Toimittajariippuvuus
Toimittajariippuvuudella (engl. vendor lock-in) tarkoitetaan tilannetta, jossa asiakas lukkiutuu tiettyyn tuotteeseen ja tuotteen tai palvelun toimittajaan. Monesti tilanteessa syntyy nk. de facto -monopoli, koska vaihtamisesta kilpailevaan tuotteeseen syntyisi liian suuret kustannukset. Ohjelmistojen kohdalla suljetut ohjelmistot voivat muodostaa tällaisen tilanteen, koska yleensä kukaan muu kuin ohjelmiston kehittäjäyhtiö tai sen valtuuttamat myyntikanavat eivät voi tarjota palveluja hankitulle ohjelmistolle.

Vapaa ohjelma
Vapaata ohjelmaa (engl. free software) voi käyttää mihin tarkoitukseen tahansa, muokata vapaasti ja levittää sekä alkuperäisiä että muokattuja versioita vapaasti. Ohjelman toiminnan tutkiminen ja muokkaaminen edellyttävät pääsyä ohjelman lähdekoodiin. Termin ja määritelmän taustalla on Free Software Foundation. Termi on käytännössä vaihtokelpoinen termin avoin lähdekoodi kanssa.