Ohjelmistot

Tuotekokonaisuudet

Perinteisiä tietokoneita ja osaa mobiililaitteista voidaan käyttää kokonaan vapaiden, avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla. Tällainen tuote sisältää siis käyttöjärjestelmän, jolla laite toimii, sekä kaikki tarvittavat oheisohjelmistot kuten työpöytäkäytössä toimisto-ohjelmat, Internet-ohjelmat ja niin edelleen:

• Mer
• Openmoko
• openSUSE
• Replicant
• Ubuntu

Lisää tietoja Linux.fi-wikin sivulla Jakelun valinta.

Yksittäiset työpöytäohjelmat

Alla lueteltuna on eräitä suosituimpia ammattilais- ja kuluttajaohjelmistoja, joita voi käyttää erikseenkin esimerkiksi Windowsissa tai Mac OS:ssä:

• Blender-3D-mallinnus
  • Oppaat 1, 2 ja 3
• Firefox-selain
• GIMP-kuvankäsittely
  • Opas
• Inkscape-kuvitus
  • Opas
• LibreOffice (ent. OpenOffice.org)
  • Kysymysten ja vastausten käsikirja (Oikeusministeriö)
  • Asiakirjamalleja
• Pidgin-pikaviestin
• Scribus-sivuntaitto
• Thunderbird-sähköposti

Näiden ja muiden ohjelmien asentaminen vapaisiin käyttöjärjestelmätuotteisiin on yleensä helppoa. Ohjelmia ei tarvitse ladata eri sivustoilta, vaan lähes kaikki vapaat ohjelmistot tuhansien valikoimasta ovat asennettavissa muutamalla hiiren napsautuksella.

Lopuksi muutama linkki suomenkielisiin lähteisiin:

• Linux.fi-wikin ohjelmistoluokittelu
• Voikko on monipuolinen suomen kielen oikoluku- ja tavutusohjelmisto, jota kehitetään aktiivisesti yhdessä projektiin liittyvän suomen kielen sananmuodostussäännöstön kanssa.

Opetuskäyttö

Vapaat ohjelmistot opetuskäytössä mahdollistavat uusia opetusmahdollisuuksia, reiluja kustannussäästöjä sekä riippumattomuutta. Hankkeita on käynnissä eri puolilla Suomea.

Moodle on opetusalusta, joka on laajalti käytössä Suomessakin (mm. Tampereen, Turun, Kuopion ja Joensuun yliopistot).

Muita sivuja:

• Edubuntu – LTSP-luokkahuoneiden yleinen perusta
• Skolelinux
• Unelmakoulu/Dream-alusta – Kauniaisten Kasavuoren koulun visio ja Haltu Oy:n avoin opetusalusta

Toiminnanohjausjärjestelmät

Avoimen lähdekoodin toiminnanohjausjärjestelmät ovat valtaamassa alaa markkinoilla. Järjestelmien hintataso on yleisesti laskemassa ja avoin lähdekoodi on yksi vaikuttava tekijä. Hintatason puolesta järjestelmän hankkiminen pienemmällekin toimijalle on mahdollista. Avoimen lähdekoodin järjestelmien yhteisökehitys tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa kustannustehokkaampia ratkaisuja kuin suljetulla koodilla. Tämän lisäksi toimittajalukottomuus lisää kilpailua markkinoilla sekä koodin yhteisökehitys luo tehokkaamman mallin luoda palveluita. Kaikki nämä yhdessä tekevät avoimesta lähdekoodista kustannustehokkaan.

Lue lisää

Palvelinkäyttö

Suurin osa Internetistä ja sen palvelimista toimii Linuxin ja muiden avoimien ohjelmistojen avulla, joko kokonaan tai osittain. Yksi varhaisimmista ja suosituimmista ohjelmistoyhdistelmistä on niin kutsuttu LAMP – eli yhdistettynä ohjelmistot Linux-käyttöjärjestelmä, Apache-webpalvelin, MySQL-tietokanta ja PHP-ohjelmointikieli. Muun muassa Wikipedia sisarprojekteineen toimii tämän päällä.

Palvelinohjelmistojen kirjon hyödyntämiseen käytetään yleensä avoimen lähdekoodin ohjemistojen asiantuntijayrityksiä, sillä käyttötarkoituksesta ja elinkaaresta riippuen vaihtoehtoja on runsaasti.

---

Teksti: COSS ry ja Timo Jyrinki/Vapaasuomi.fi, jonka teksti CC-BY-SA + GFDL.